Viljelijät rahoittavat maataloutta yhä useammin hakkaamalla metsää – puuta myydään myös mahdollisten hakkuurajoitteiden pelossa

Maatalouden kannattavuusongelmat heijastuvat paitsi viljelijöiden talouteen, myös puukauppoihin, käy ilmi MTK:n Kantar Agrilla teettämästä Metsätutka-kyselystä.

Metsätutkan tulosten mukaan maatalousyrittäjien talous on kehittynyt muita heikommin.

Aktiiviviljelijöistä 20 prosenttia kokee taloudellisen tilanteensa olevan jonkin verran huonompi kuin vuotta aikaisemmin. Muiden yrittäjien keskuudessa vastaava luku oli seitsemän prosenttia. Tämän lisäksi maatalousyrittäjät mainitsivat muita ammattiryhmiä useammin puukaupan tosiasialliseksi syyksi rahan tarpeen.

Maatalouden heikko kannattavuus on aiheuttanut osalle tiloista maksuvalmiusongelmia, jotka realisoituvat pahimmillaan myöhästyvinä lainojen lyhennyksinä.

Maa- ja metsätalous ovat perinteisesti toimineet toistensa tukijalkoina, mutta maatalouden heikon tuloksen paikkaaminen metsätuloilla on tutkimuksen mukaan yleistynyt.

Tämä on huomattavissa myös puukauppojen ennakkorahoituksen markkinoinnissa, jossa esimerkkitilanteen puukauppatuloja käytettiin traktorin remontointiin.

Suurten metsäyhtiöiden yhteistyökumppanina puukauppojen ennakkorahoituksessa toimii esimerkiksi OP-yrityspankki, joka on osa Osuuspankki-ryhmää.

Ryhmän maa- ja metsätalouspalveluiden johtaja Teppo Pöllänen kertoo haasteellisten aikojen näkyvän maatalouden järjestelemättömien luottojen määrässä.

”Suomen pankin tilaston mukaan maatalouden järjestämättömät luotot olivat vuoden 2023 lopussa noin 7,5 prosenttia koko maatalouden lainakannasta. Vuoden 2016 alussa vastaava luku oli noin 2,5 prosenttia”, Pöllänen kertoo muutoksesta.

Pöllänen muistuttaa, että kohtuullisen merkittävä ala suomalaisesta metsäomaisuudesta on tuottajien hallussa. Sen takia on hänen mukaansa luontevaa, että puukauppatulojen rooli on nähty vuosien saatossa osana maatalouden tulokertymää.

Kysymys maatalouden ongelmien heijastumisesta puukauppoihin saa kuitenkin Pölläsen harkitsevaiseksi.

”Jos ajatellaan esimerkiksi viime syksyn tilannetta, jossa tukien maksuaikataulu siirtyi aikaisempaa myöhempään, nähtiin osalle tuottajista tulevan haasteita lainojen lyhennyksissä. Uskon, että puukaupalla on ollut jonkinlainen merkitys näissä tilanteissa.”

Puukauppatulojen osuutta lainanhoidossa on hänen mukaansa vaikea arvioida, mutta se ei kuitenkaan ole niin suuri, kun äkkiseltään voisi ajatella.

Pääasiallisena syynä viljelijöiden puunmyyntihalukkuuteen Pöllänen näkee puun kohtuullisen hyvän hinnan, sekä epäilyn tai pelon siitä, että mahdolliset suojelutoimenpiteet tulevaisuudessa vaikuttaisivat asiaan.

”Asiakkaita tavatessa on tullut ilmi, että kun käydään ilmastoon ja biodiversiteettiin liittyvää keskustelua, niin varmasti pohditaan sitäkin, että onko lähitulevaisuudessa tulossa esteitä nykymuotoiselle suhteellisen vapaalle puukauppojen toteutukselle.”

Maailmantilanteen muuttuminen ei ole näkynyt puun tarjonnassa, kertoo UPM:n yksityispuukaupan johtaja Janne Kiiliäinen.

Puukaupan yhteydessä asiakkaille tarjottava ennakkorahoitus on hänen mukaansa alalla pitkät perinteet omaava tapa, joka on nykyisin varsin yleinen toimintatapa. Minkäänlaisena automaationa sitä ei kuitenkaan voida pitää, vaan jokainen kauppa on yksilöllinen.

”Ennakkorahoitus on puukaupan ajallisen keston johdosta vakiintunut elementti, jonka näemme asiakkaalle tarjottavana tuotteena”, Kiiliäinen kertoo.

Laaja yksityinen metsänomistajapohja ei näy merkittävinä eroavaisuuksina puukauppojen toteutustavassa tai mahdollisissa lisäpalveluiden käytössä.

”Rahoituksen kysyntää tai kiinnostusta puukauppoihin ei pysty määrittelemään omistajataustan perusteella, vaan jokaisessa asiakassegmentissä on vaihteleva kysyntä erilaisille tuotteille ja palveluille”, Kiiliäinen täsmentää.

Metsätutka-kyselyn teki Kantar Agri. Kyselyn virhemarginaali on 4,4 prosenttiyksikköä suuntaansa. Kyselyyn vastasi 502 henkilöä.