Asiantuntijalta: Kotimaisesta ruoasta ei ole julkisissa keittiöissä varaa säästää

Julkiset elintarvikehankinnat ovat tärkeä keino vahvistaa turvallista, omavaraista ja elinvoimaista Suomea. Vastuulliset hankinnat lisäävät hyvinvointia ja tukevat paikallistaloutta.

Suomessa tarjotaan vuosittain noin 380 miljoonaa julkista ateriaa. Kunnat, kaupungit ja hyvinvointialueet vastaavat suurimmasta osasta: kouluissa, päiväkodeissa, sairaaloissa ja ympärivuorokautisissa palveluissa ruoka on osa kasvatusta, hoivaa ja toipumista. Ravitseva ateria ylläpitää terveyttä ja toimintakykyä. Lapsille se luo perustan hyville ruokailutottumuksille ja tuo säästöjä terveydenhuoltoon. Ikäihmisillä ja sairastuneilla laadukas ruoka ehkäisee vajaaravitsemusta, jonka kustannukset ylittävät 600 miljoonaa euroa vuodessa.

Huoltovarmuusnäkökulmasta ja kriisin sattuessa on aivan keskeistä, että Suomessa on riittävästi omaa ruoantuotantoa. Siksi on tärkeää, että julkisin varoin tuetut ruokapalvelumme hankkivat mahdollisimman paljon laadukasta ja vastuullisesti tuotettua kotimaista ruokaa. Tämä ylläpitää kysyntää ja tuotantomääriä sekä mahdollistaa ruoanvalmistuksen jatkuvuuden myös vakavissa kriisi- ja poikkeustilanteissa.

Viime vuosien kriisit ovat osoittaneet, kuinka nopeasti kansainväliset toimitusketjut voivat häiriintyä. Siksi julkiset ruokahankinnat ovat myös varautumista ja tapa rakentaa kestävyyttä poikkeustilanteisiin.

Nyt käynnissä oleva hankintalain uudistus antaa entistä paremmat välineet kotimaisen ruoan hankintaan. Uusi sääntely tukee vaatimusten asettamista ravitsemuksen laadulle ja vastuullisuudelle, kuten eläinten hyvinvoinnille, tuotteiden jäljitettävyydelle ja elintarviketurvallisuudelle.

Lakiuudistus parantaa hankintayksiköiden mahdollisuutta asettaa hankinnoille turvallisuuteen ja varautumiseen liittyviä ehtoja, joilla varmistetaan, että hankittu tuote, palvelu tai urakka on käytettävissä luotettavasti koko sen elinkaaren ajan – myös poikkeustilanteissa.

Riskienhallintaa voi parantaa hankkimalla elintarvikkeita useammalta toimittajalta ja suosimalla paikallisia tuottajia, jolloin saatavuus ja toimitusketjut ovat varmemmat poikkeustilanteissa.

Paikallinen ruoka tarkoittaa lyhyitä kuljetuksia, tuoretta ruokaa ja työpaikkoja omaan maakuntaan. Kestävällä ja sesonkien mukaisella ruokalistasuunnittelulla voidaan lisätä esimerkiksi lähellä tuotettujen kasvisten, marjojen ja kalojen käyttöä kustannustehokkaasti.

Kotimainen, vastuullisesti tuotettu ruoka on maailman huippua elintarviketurvallisuudessa ja eläinterveydessä. Antibiootteja käytetään tuotantoeläimillä vain sairauksien hoitoon, tuotanto on salmonellatonta, tuotannossa käytettävä vesi on puhdasta ja kasvinsuojeluaineita käytetään vain tarpeen vaatiessa.

Hankinnoissa on usein lähtökohtana kokonaistaloudellinen edullisuus, jolloin pelkän hinnan lisäksi huomioidaan muun muassa raaka-aineiden laatu, logistiikka ja vastuullisuus.

Tätä tarkastelua on kuitenkin syytä laajentaa myös terveysvaikutuksiin ja pitkän aikavälin kustannuksiin. Laadukas ja ravitsemussuositusten mukainen ruoka tukee terveyttä ja toimintakykyä, kun taas puutteellinen ravitsemus heikentää toimintakykyä ja voi siten lisätä terveydenhuollon kustannuksia.

Näin tarkasteltuna ruokahankinnat eivät ole kuluerä, vaan investointi, joka vaikuttaa suoraan yhteiskunnan kokonaiskustannuksiin.

Kun hankintakriteereissä painotetaan vastuullisuutta, turvallisuutta, jäljitettävyyttä ja ravitsemussuositusten mukaisuutta, lautasille päätyy kotimaista ruokaa. Suomalainen ruoka ei kilpaile hinnalla, vaan laadulla ja turvallisuudella.

Päättäjillä on avaimet käsissään. Valtuustoaloitteella vastuulliset elintarvikehankinnat saadaan käsittelyyn. Kuntien, kaupunkien ja hyvinvointialueiden strategioihin tulisi kirjata tavoitteet kotimaisen, luomu- ja lähian osuudelle sekä seurata niiden toteutumista.

Hallitus on linjannut, että kotimaisen ruoan osuutta kasvatetaan julkisissa hankinnoissa omistajaohjauksen keinoin.

Meidän on syytä olla ylpeitä suomalaisesta ruoasta ja ruoantuotannosta. Yhdessä voimme kehittää ainutlaatuista joukkoruokailuamme entistä laadukkaammaksi ja vastuullisemmaksi. Se tukee hyvinvointia sekä alueiden elinvoimaa ja kasvua.

Päivi Nerg

valtiosihteeri

maa- ja metsätalousministeriö