• Lukijalta: Hiilipörssi tekisi ilmastotoimista metsänomistajalle taloudellisen vaihtoehdon

    Meiltä puuttuu markkina, joka tunnistaa metsän koko arvon, myös hiilensidonnan, kirjoittaa Carl Voigt. Hiilipörssin avulla metsänomistaja voisi arvioida, tuottaako metsä kulloinkin enemmän arvoa puuna, kasvavana hiilivarastona vai näiden yhdistelmänä.
    Kasvaessaan puut sitovat hiiltä. Kuvituskuva.
    Kasvaessaan puut sitovat hiiltä. Kuvituskuva. Kuva: Jaana Kankaanpää
    Mielipide|Ympäristö
    27.7.202618:30
    Lukijalta
    Carl Voigt

    Metsänomistaja omistaa käytännössä kaksi omaisuuserää: puun ja kasvavan hiilivaraston.

    Puun markkina-arvo määräytyy avoimilla markkinoilla. Hiilivaraston yhteiskunnallinen arvo tunnustetaan, mutta sille ei ole toimivaa hinnanmuodostusta. Niin kauan kuin vain puulla on markkinahinta, metsänomistaja tekee päätöksiä puutteellisen taloudellisen tiedon varassa.

    Metsäsuunnitelmat ennustavat kasvua ja hakkuumahdollisuuksia vuosikymmeniksi eteenpäin. Samalla toimintaympäristö muuttuu nopeasti. Metsiltä odotetaan yhä enemmän: puuntuotannon lisäksi hiilen sitomista, luonnon monimuotoisuuden vahvistamista ja ilmastonmuutokseen sopeutumista.

    Silti metsänomistajan ansaintalogiikka on säilynyt lähes ennallaan.

    Ratkaisuksi ehdotan kansallisen hiilipörssin perustamista. Sen tarkoituksena ei olisi käydä kauppaa ilmastolupauksilla, vaan riippumattomasti varmennetulla hiilivaraston muutoksella. Kaupankäynnin kohteena olisi mitattavissa oleva ekosysteemipalvelu, jonka arvo määräytyisi avoimilla markkinoilla.

    Hiilipörssi ei olisi vaihtoehto metsäteollisuudelle, vaan sen rinnalle syntyvä uusi markkina.

    Suomella on tähän poikkeuksellisen hyvät lähtökohdat. Laserkeilauksen, satelliittiaineistojen, maastomittausten ja metsien kasvumallien yhdistelmä mahdollistaa hiilivaraston aiempaa luotettavamman todentamisen. Meillä on maailman huippuluokkaa oleva metsävaratieto, vahvaa teknologiaosaamista ja yrityksiä, jotka kehittävät tähän soveltuvia ratkaisuja.

    Toimiva hiilimarkkina edellyttää kuitenkin selkeitä pelisääntöjä. Hiiliyksiköiden omistusoikeus, verotus, kansallinen rekisteri ja kaksoislaskennan estäminen on ratkaistava ennen markkinoiden avaamista. Valtion tehtävänä ei olisi määrittää hiilen hintaa, vaan rakentaa luotettava sääntelykehys markkinoiden toiminnalle.

    Hiilipörssi ei olisi vaihtoehto metsäteollisuudelle, vaan sen rinnalle syntyvä uusi markkina. Metsänomistaja voisi arvioida, tuottaako metsä kulloinkin enemmän arvoa puuna, kasvavana hiilivarastona vai näiden yhdistelmänä. Päätökset perustuisivat nykyistä parempaan tietoon.

    Olen metsänomistajana seurannut omien metsätilojeni kehitystä hyödyntämällä digitaalisia metsätietojärjestelmiä, kasvuskenaarioita ja kaukokartoitusaineistoja. Vastaan metsieni hoidosta ja tarkastelen niiden kehitystä sekä taloudellisesta että ekologisesta näkökulmasta. Maisema-arkkitehtina (MSc) ja luonnonvara-alan asiantuntijana uskon, ettei Suomelta puutu osaamista eikä teknologiaa. Meiltä puuttuu markkina, joka tunnistaa metsän koko arvon.

    Suomen seuraava metsäinnovaatio ei välttämättä ole uusi puutuote. Se voi olla maailman ensimmäinen aidosti läpinäkyvä kansallinen hiilipörssi.

    Carl Voigt

    Maisema-arkkitehti (MSc)

    Luonnonvara-alan asiantuntija

    Lisää aiheesta
    • Hiilipörssin biologi Jaakko Junikka tutkii kepillä laskuojaa. Vesi virtaa sammaloituneen pinnan alla.

      Luonto | Rämeen ennallistaminen voi elvyttää hillasadon ja lintukannat – ”Toivomme riekon paluuta Etelä-Suomeen”

      Tilaajalle
    • Ennallistettua suota. Kuvituskuva.

      Politiikka | Asiantuntijalta: Ennallistamisasetus tuo hyötyä maaseudulle

    • Ilmastonmuutos | Yritykset haluaisivat lisätä hiilensidontaa miljardeilla euroilla, mutta eivät valtion hyväksi – epäluulot ja vääntö pelisäännöistä tulppasivat metsien hiilikaupan

      Tilaajalle
    • Metsien kasvaessaan sitoma hiili lasketaan valtion hyväksi. Se on sosialismia, sanoo kirjoittaja. Kuvituskuva.

      Ilmastonmuutos | Kuka lupasi yksityismetsät valtiolle?

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    hiilipörssi
    metsänomistaja
    hiilensidonta
    metsä
    ilmastonmuutos
  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 3

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 4

      Siivekkäiden sanomaa

    • 5

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

    • 6

      Talous | Asiantuntijalta: Hitaasti muuttuva tuotanto kohtaa nopeasti muuttuvat markkinat

    • 7

      Yhteiskunta | Asiantuntijalta: Noitavainoilla ja natsi-Saksan juutalaisvainoilla merkittäviä eroja

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Uuden metsätien rakentamista on tuettu vuosina 2016-2023 keskimäärin 42 kilometriä vuodessa. Tukea uuden metsätien suunnitteluun voi hakea vielä tämän vuoden aikana.

    Koneviesti | Valtioneuvosto esittää uusien metsäteiden tekemisen tuen lakkauttamista vuoden 2025 alusta

  • Yksityistiet ovat merkittävä palanen huoltovarmuusketjussa sekä kotimaisen puun kuljetuksissa metsäteollisuudelle ja energian tuotantoon.

    Koneviesti | Yksityisteiden valtionavustuksiin esitetään korotuksia — asetusmuutos lausuntokierrokselle

  • Koneviesti | Vuoden 2023–2027 CAP-ohjelma on työn alla – nämä ovat ehdotukset tärkeimmistä viljelytoimenpiteistä