• Lomamuistot: Hiippailin Putinin saunan lähellä ja istahdin Hitlerin paikalle

    Ihmetyksen aiheita riittää kotimaassa matkailevalle, kunhan pitää silmänsä auki.
    Hyväkuntoisena säilynyt salonkivaunu odottaa kävijöitään Sastamalassa.
    Hyväkuntoisena säilynyt salonkivaunu odottaa kävijöitään Sastamalassa. Kuva: Harri Kallio-Kurssi
    Mielipide|Historia ja perinne
    27.8.202620:30
    Kolumni
    Harri Kallio-Kurssi

    Suomen kesä oli jälleen mainio, vähäluminen, kuten sanonta kuuluu.

    Moni meistä haluaa keskellä kesää kotinurkiltaan kauas pois. Asvalttia ja kiveä tuntuvat tympeältä kesäkuumalla. Kaupunkien ilmastoon vaikuttava kuumasaarekeilmiö on totta.

    Suomalaiset pakkasivat kesäkuussa 2026 laukkunsa noin 0,7 miljoonalle vapaa-ajanmatkalle ulkomaille. Luku pysyi edellisvuoden korkealla tasolla.

    Suomen matkustustase onkin ollut vahvasti alijäämäinen. Esimerkiksi vuonna 2025 matkailutulot ulkomailta olivat 3,73 miljardia euroa, kun taas suomalaisten matkailumenot ulkomaille olivat 5,32 miljardia euroa.

    Harva tietää, että kartanon lähellä voi nähdä ”Putinin saunaksi” nimetyn saunamökin.

    Maalla riittää kesällä puuhaa ja rientoja liian myöhälle jääneestä klapisouvista mukaviin perhejuhliin. Lomapäivät tuntuvat valuvan nopeasti ohitse.

    Niinpä jätimme puolisoni kanssa jopa suosikkimme Ruotsin tänä kesänä kokonaan väliin.

    Jos viitsii kaivaa tietoja netin syövereistä, löytää kotimaasta helposti ennen käymättömiä kohteita tunnuslauseella ”Tuollakin pitäisi joskus vielä käydä.”

    Turun lähistöllä sijaitseva Brinkhallin kartano on juuri sellainen. Paikka on tuttu televisiosta, koska siellä kuvattiin aikoinaan huippusuosittu Hovimäki-sarja ja vuoden 1918 sotaan liittyvä Käsky-elokuva.

    Vuonna 1793 rakennettu uusklassinen kartano vie kävijänsä aikaan, jolloin maamme oli osa Ruotsia. Rappiolta pelastettu kartano on yksi harvoja julkisia museokohteita. Täällä voi lisäksi ruokailla vanhassa sivurakennuksessa.

    Harva tietää, että kartanon lähellä sijaitsee ”Putinin saunaksi” nimetty saunamökki. Neuvostoliiton Turun konsulaatti sai mökin lahjoituksena rakennusyrittäjä Armas Puolimatkalta vuonna 1974.

    Ukrainan sodan puhjettua Turun kaupunki irtisanoi Suomen kulttuuriperinnön säätiön maalla sijaitsevan mökin vuokrasopimuksen vuonna 2023. Rakennus on kunnostettu yleiseen käyttöön, mutta löylyjä ei nyt päästy testaamaan.

    Juuri tuossa vastapäätä istui itse Aatu vuonna 1942.
    Juuri tuossa vastapäätä istui itse Aatu vuonna 1942.  Kuva: Harri Kallio-Kurssi

    Ellivuori on Sastamalassa sijaitseva mäki ja vapaa-ajankeskus, jossa toimii muun muassa laskettelukeskus sekä hotelli. Sinne oli pakko kurvata, kun kyltti osui silmään Tampere–Rauma-tiellä.

    Vierailu mäkien ja järvien maisemissa jäi pelkäksi pihalla kääntymiseksi, mutta parempaa oli luvassa. Valtatie toisella puolella meitä odotti kaikkien lähihistoriasta kiinnostuneiden pakollinen kohde.

    Sastamalan Kiskokabinetti-huoltoaseman pihalla on esillä historiallinen ravintolavaunu (R 2016). Siellä hieman yllättäen Suomeen lentänyt Saksan valtakunnankansleri Adolf Hitler keskusteli Suomen marsalkka Carl Gustaf Mannerheimin kanssa 2. maailmansodan tilanteesta. Tuolloin 4. kesäkuuta 1942 Mannerheim vietti 75-vuotispäiväänsä.

    Lähes alkuperäisenä säilyneessä vaunussa kerrotaan, missä johtajat aikoinaan istuivat.

    Tämä oli loman erikoisuus, jota hieman epäröiden tulin kokeilleeksi: istuin samalla paikalla kuin yksi maailmanhistorian tuhoisimmista johtajista.

    Marskin kerrotaan suhtautuneen varsin pidättäytyvästi saksalaista syntymäpäivävierastaan kohtaan.
    Marskin kerrotaan suhtautuneen varsin pidättäytyvästi saksalaista syntymäpäivävierastaan kohtaan. Kuva: Harri Kallio-Kurssi
    Lisää aiheesta
    • Savonlinnassa Haapaveden rannalla sijaitseva Rauhalinna edustaa siitä tehdyn suojelupäätöksen mukaan 1800-luvun näyttävää puuhuvilarakentamista. Päärakennuksen ulkoarkkitehtuuri ja lähiympäristö vastaavat pitkälti alkuperäistä.

      Kulttuuri | Rauhalinnan historiaan mahtuu monenlaista käyttöä – 124-vuotias häälahja odottaa nyt uusia arvovieraita

      Tilaajalle
    • Marja Ikonen (o.s. Suni) Ahvolanjärven Kokkokalliolla syyskuussa 1989. Edellisen kerran hän oli nähnyt lapsuusmaisemansa 45 vuotta aikaisemmin.

      Historia ja perinne | Äiti lähti Jääskestä kolmasti evakkoon, ja nyt Ahvolanjärven saunaranta on iäksi menetetty

      Tilaajalle
    • Keltaiseksi maalattu Vaarniemen puustelli on poikkeuksellisen komea rakennus. Sillä on pituutta 30 ja leveyttä 10 metriä. Takapihan ikkunat antavat merelle.

      Koti | Vaarniemen kartano ränsistyi vuosikaudet autiotalona, kunnes Tiusaset ostivat sen ‒ ”Ihmiset pelkäävät turhaan vanhoja taloja, uuden talon rakentaminen on kalliimpaa kuin vanhan korjaaminen”

      Tilaajalle

    Artikkelin aiheet
    kotimaanmatkailu
    Brinkhallin kartano
    Ellivuori
    Adolf Hitler
    Carl Gustaf Mannerheim
  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 3

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 4

      Siivekkäiden sanomaa

    • 5

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

    • 6

      Talous | Asiantuntijalta: Hitaasti muuttuva tuotanto kohtaa nopeasti muuttuvat markkinat

    • 7

      Rypsiöljyn käyttö polttoaineena maatilalla kannattaa

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää