Lukijalta: Ilmastopolitiikka on mennyt pieleen epärealististen nielutavoitteiden vuoksi

Suomesta ei tule hiilineutraalia vuoteen 2035 mennessä. Vaikka energiasiirtymässä on onnistuttu ja fossiilipäästöjä on vähennetty Tanskan ja Britannian jälkeen kolmanneksi eniten maailmassa, pettää hiilineutraalisuuspohja epärealistiselle tasolle asetetun nielupolitiikan vuoksi.

Syyllisiä on turha etsiä. Ilmaston muuttumisen nopeutta ei osattu huomioida ja tutkimustieto on tarkentunut. Nielupolitiikkaan nojautuminen on osoittautunut isoksi virheeksi, josta asiantuntijoilta on tullut selkeitä varoituksia.

Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas kirjoitti (MT 7.10.): ”Suomi ei ikinä pääse hiilineutraaliksi metsien varassa.”

Metsäprofessori Annika Kangas totesi (Audiomedia 5.11.): ”Hakkuiden rajoittaminen ja vanhojen metsien lisääminen lyövät korville ilmastotavoitteita.”

Tietokirjailija Risto Isomäki kirjoitti (Aarre 18.11.): ”En usko, että me voimme enää laskea paljoakaan metsien hiilinielujen varaan.”

Nielupolitiikan kestämättömyyttä kuvaa ikääntyvien Saksan metsien kasvun romahtaminen noin 20 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa, laajojen metsätuhojen seurauksena. Kanadan metsät ovat olleet hiilipäästöjen lähde koko 2000-luvun. Viime vuonna siellä paloi metsä lähes Suomen metsäpinta-alan verran. Niiden päästöt vastasivat Suomen ja 138 muun valtion kaikkia ilmastopäästöjä.

Metsien kasvu on heikentynyt ennen kaikkea metsien ikääntymisen seurauksena myös metsätalouden mallimaissa Suomessa ja Ruotsissa. Pohja on pudonnut lulucf-nielupolitiikalta. Keisarilla ei ole enää vaatteita. Tarvitaan kokonaan uusi asento.

EU:ssa pitäisi siirtyä nielupolitiikasta hiilen sidontapolitiikkaan, jonka perusta on kasvun maksimointi varaston maksimoimisen sijasta. Suomen kannattaisi olla siinä aloitteellinen.

Bakun ilmastokokouksen laihat tulokset, Trumpin valinta ja nieluregulaatio hölmöydet horjuttavat uskoani poliitikkojen kykyyn hallita ilmastonmuutosta. Enemmän uskon insinööritieteisiin. Tekniset hiilinielut, eli hiilidioksidin talteenotto, taitaa olla se, jolla pisimmälle päästään. Siihen Suomen kannattaa panostaa, hyvän metsänhoidon ja hiilen varastoimiseen rakennuksiin lisäksi.

Mikko Tiirola

Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja, MTK r.y.