Itäisen Suomen sillat saatava kuntoon heti

Itäisen Suomen tavaraliikenteessä sillat ovat korvaamattoman tärkeitä. Ne yhdistävät kaukaisemmat maaseutualueet suurempiin liikenneverkostoihin ja mahdollistavat elintärkeiden raaka-aineiden ja tuotteiden kuljetuksen.

Jos sillat ovat huonossa kunnossa tai kantavuudeltaan rajoitettuja, seurauksena on liikenteen hidastuminen ja kuljetuskustannusten kasvu, mikä heikentää alueen kilpailukykyä ja taloudellista elinvoimaa.

Erityisesti kriittiset sillat, jotka yhdistävät valtateitä ja rautateitä, ovat avainasemassa varmistamassa, että raaka-aineet ja valmiit tuotteet pääsevät sujuvasti teollisuuden käyttöön, kotimaan markkinoille ja vientiin. Ilman näitä toimivia yhteyksiä itäisen Suomen maa- ja metsätalouden sekä teollisuuden kilpailukyky kärsii, mikä vaikuttaa negatiivisesti koko Suomen talouteen ja huoltovarmuuteen.

Itäisen Suomen rata- ja maantiesillat ovat elintärkeitä paitsi liikenteen sujuvuuden, myös kokonaisturvallisuuden kannalta. Monilla alueilla sillat ovat keskeisiä solmukohtia. Näiden siltojen kunto ja kantavuus ovat avainasemassa, kun tarkastellaan huoltovarmuutta ja liikennejärjestelmän toimintavarmuutta kriisitilanteissa. Korvaavat reitit voivat olla todella pitkiä tai niitä ei edes ole olemassa.

On ollut huolestuttavaa, kuinka useiden itäisen Suomen siltojen kunto on heikentynyt merkittävästi eikä itäisen Suomen alati kasvaneen korjausvelan ja infran jälkeen jääneisyyden korjaamiseen ole osoitettu resursseja. Tämä on lyhytnäköistä politiikkaa, joka johtaa vakaviin seurauksiin tulevaisuudessa.

Esimerkiksi Kuopiossa Riistaveden kirkon läheisyydessä sijaitsevaa Kivisillansalmen holvisiltaa pidetään Suomen pääväylien huonokuntoisimpana maantiesiltana. Vuonna 1928 valmistunut silta rajoittaa jo nyt raskaimpien erikoiskuljetusten liikennöintiä. Mikäli sillan kunto heikkenee, sillalle joudutaan asettamaan painorajoitus.

Itäisen Suomen maakunnat esittävät, että valtio laatii nopealla aikataululla korjausohjelman itäisen Suomen kriittisistä rata- ja maantiesilloista. Tämä ohjelma kartoittaisi kaikkien siltojen nykykunnon, kantavuuden ja kriittisyyden liikenteen ja huoltovarmuuden kannalta.

Olemme myös ehdottaneet, että hallitusohjelman rahoituskehyksestä varataan 200 miljoonaa euroa erityisesti itäisen Suomen siltahankkeisiin. Tämä rahoitus turvaisi välttämättömät korjaustyöt ja varmistaisi, että alueen siltojen kautta kulkeva liikenne voisi jatkua häiriöttä.

Investoinnit vähäliikenteisen tieverkon ja kriittisten siltojen kunnossapitoon eivät ole vain kulueriä, vaan sijoituksia tulevaisuuteen. Hyväkuntoinen infrastruktuuri tukee alueen elinkeinoelämää, houkuttelee uusia yrityksiä ja luo työpaikkoja. Se myös varmistaa, että Suomi on valmis kohtaamaan tulevaisuuden haasteet – oli kyse sitten ilmastonmuutoksesta, talouden heilahteluista tai turvallisuusuhkista.

Kolumnin kirjoittaja on Pohjois-Savon maakuntajohtaja.