Asiantuntijalta: Suomalainen vihreä vety on vapautta

Maailma on myllerryksessä, ja energiaomavaraisuuden merkitys osana itsenäistä ja hyvinvoivaa Suomea ja Eurooppaa tunnustetaan laajasti.

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen totesi puheessaan Davosin talousfoorumissa tammikuussa, että maanosamme on vietävä riippumattomuus uudelle tasolle ja vauhditettava siirtymää kotoperäisiin, luotettaviin ja edullisiin energialähteisiin. Tämä ei ole tärkeää vain ilmaston, vaan myös strategisen autonomiamme kannalta.

Maailmalla on kuitenkin liikkeellä voimia, jotka haluaisivat taloudellisista ja geopoliittisista syistä pitää kiinni fossiilisista polttoaineista. On hyvä muistaa, että Suomella ei ole fossiilitaloudessa mitään voitettavaa.

Suomessa olemme tehneet jo paljon. Olemme irtautuneet venäläisestä fossiilienergiasta ennätysajassa, ja 96 prosenttia sähköntuotannostamme on hiilidioksidineutraalia, kiitos erityisesti voimakkaasti kasvaneen tuulivoiman.

Sähkön osalta olemme jo lähes omavaraisia. Hiilineutraalin ja omavaraisen Suomen lähtökohtana onkin hyvä pitää sitä, että kaikki mikä voidaan sähköistää, sähköistetään.

Raskaan liikenteen, laiva- ja lentoliikenteen, teollisuuden prosessien ja kemianteollisuuden raaka-aineiden osalta suora sähköistäminen ei tarjoa ratkaisua. Näihin tarvittavien kriittisten polttoaineiden osalta olemme edelleen vahvasti fossiilisen tuontiöljyn varassa. Tämä haavoittuvuus on Suomen ja koko Euroopan huoltovarmuuden akilleenkantapää.

Suomalaiset yritykset ovat biopolttoaineiden, kuten biokaasun, bioetanolin ja biodieselin edelläkävijöitä, mutta nämä eivät yksinään riitä korvaamaan fossiilisia polttoaineita johtuen raaka-aineiden rajallisuudesta.

Siksi yhtälöön tarvitaan vihreää vetyä ja siitä jalostettuja sähköpolttoaineita, kuten synteettistä metaania, metanolia, synteettistä lentokerosiinia (eSAF) ja ammoniakkia. Yhdessä biopolttoaineiden kanssa nämä voivat tulevaisuudessa korvata suuren osan fossiilisista polttoaineista ja avata Suomelle myös merkittäviä uusia vientituotteita.

Vihreää vetyä tuotetaan erottamalla vetyatomit vedestä uusiutuvan sähkön, kuten tuulivoiman avulla. Synteettisiä, vetypohjaisia polttoaineita taas valmistetaan yhdistämällä vihreään vetyyn hiilidioksidia.

Suomessa syntyy muun muassa metsäteollisuuden sivutuotteena runsain mitoin bioperäistä hiilidioksidia. Hyödyntämällä kotimaista hiilidioksidia raaka-aineena voitaisiin synteettisiä polttoaineita tuottaa yli kotimaisen tarpeen, vientituotteeksi asti.

Vihreän ammoniakin tuotanto taas auttaisi irtautumaan fossiilisesta venäläisestä ammoniakista, jota edelleen tuomme maahan.

Suomella on kaikki edellytykset nousta vetytalouden kärkimaaksi. Meillä on runsaasti puhdasta ja Euroopan halvinta tuulivoimaa, vakaa yhteiskunta, makeaa vettä, laadukas infrastruktuuri ja teollisuuden sivuvirroista saatavaa bioperäistä hiilidioksidia.

Suomen hallitus on tunnustanut vihreän vedyn mahdollisuudet ja merkityksen. Nykyinen hallitusohjelma tavoittelee Suomelle 10 prosentin osuutta EU:n puhtaan vedyn tuotannosta ja käytöstä vuonna 2030. Vetytalous voi luoda Suomeen yli 100 000 uutta työpaikkaa ja tuoda yli 30 miljardia euroa kansantalouteen vuoteen 2035 mennessä.

Tavoitteen saavuttaminen edellyttää vetyekosysteemin toimijoiden yhteispeliä ja ripeitä toimia. Tarvitsemme eri sektoreilla rinnakkain eteneviä investointeja, lainsäädännön sujuvoittamista, tutkimusta, infrastruktuurin rakentamista ja ennen kaikkea kovaa yhteistä tahtoa.

Olennaista on myös, että pidämme EU-tasolla kiinni ilmastotavoitteista ja ohjauskeinoista, jotta puhtaisiin teknologioihin investoiminen olisi kannattavaa ja sääntely-ympäristö yrityksillemme ennakoitavaa.

Suomi ei saa katsoa sivusta, kun Euroopan teollista karttaa piirretään uusiksi. Suomalainen vihreä vety on ennen kaikkea vapautta.

Riitta Silvennoinen

toiminnanjohtaja

Herkko Plit

hallituksen puheenjohtaja

Suomen vetyklusteri