Lukijalta: Maanpuolustus on myös maan puolustusta – sotilaalliseen puolustukseen käytetty raha on pois jostain muusta

Suomessa vallitsee konsensus ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, mikä on erinomainen asia nykyisessä uhkaavassa maailmantilanteessa. Monia kysymyksiä kuitenkin herää.

Rauhasta eivät puhu juuri ketkään muut kuin politiikassaan ennakoimattomat suurvaltojen johtajat, joilla on rauhan saavuttamiseksi voimakkaita taloudellisia ja itsekkäitä intressejä. Rauhanliike ei tunnu kuuluvan kenenkään sanavarastoon, ja yhteiskunnan militarisoituminen on kuin luonnonlaki.

Aikoinaan rauhan takaamiseksi entisten vihollisten välille perustettu EU on tienhaarassa. Nyt on näytön paikka, koska länsimainen demokratia on uhattuna.

Maailman valtioista 70 prosenttia on autokratioita, joissa sananvapaus kyseenalaistetaan ja yhden miehen ympärille rakentuva, messiaaninen johtajakultti kukoistaa. Valtaosassa Eurooppaa ymmärretään, että rauha ja demokraattinen kehitys kulkevat käsi kädessä.

Toivon kuitenkin, että puolustus- ja turvallisuuspolitiikka nähtäisiin laajemmin kuin pelkästään konkreettiseen puolustukseen perustuvana asiana.

Suomessa poliitikot ovat nostaneet esille sen, että lähitulevaisuudessa kolmesta viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta on käytettävä puolustukseen. Ihmisten on oikeus tietää, mitä tämä käytännössä tarkoittaa. Mihin rahaa käytetään muuhun kuin sotilaalliseen varustautumiseen?

Jostakin on leikattava. Minkälainen visio meillä on turvallisesta Suomesta?

Maanpuolustuksen sijaan on puhuttava maan puolustuksesta. Kokonaisturvallisuus tarkoittaa perinteisen puolustuspolitiikan lisäksi toimivaa infrastruktuuria kaikissa tilanteissa, saavutettavaa palveluverkostoa kaikkialla maassa, huoltovarmuutta, ihmisten oikeudenmukaista ja yhdenvertaista kohtelua, maan asuttuna pitämistä, sananvapautta ja demokraattista kehitystä.

Vaikka turvallisuus- ja ulkopolitiikkaa ei voi ratkaista huutoäänestyksissä, ja on paljon yksityiskohtia, joita ei ole strategisista syistä mahdollista avata, kansalaiskeskustelua on voitava käydä.

Tekoälyn huima kehitys vie myös informaatiosodankäyntiä uusiin sfääreihin, ja ajantasaista lainsäädäntöä tarvitaan viipymättä.

Olen mielelläni naiivi, jos rauhasta puhuminen on sitä. Suomen perustuslain mukaan jokaisella suomalaisella on velvollisuus puolustaa maataan.

Haluan laajentaa keskustelua siihen suuntaan, että turvallisuutta ei mielletä vain sotilaalliseksi varustautumiseksi vaan sitä on kaikki länsimaista demokratiaa puolustava toiminta.

Päivi Mononen-Mikkilä

puheenjohtaja

Suomen Keskustanaiset ry