• Lukijalta: Suurpetokysymystä ei edes yritetä ratkaista

    Suurpetokysymyksessä kuunnellaan vain kaupunkilaisten mielipiteitä, kirjoittaa Asko Lampinen. Hän esittää kannanhoidollisten kaatolupien myöntöä tammikuussa, jotta valitukset ehdittäisiin käsitellä oikeusasteissa.
    Susi. Kuvituskuva.
    Susi. Kuvituskuva. Kuva: Markku Vuorikari
    Mielipide|Erä
    12.9.202521:30
    Lukijalta
    Asko Lampinen

    Suurpetokeskustelu on Suomessa edelleen ylhäältäpäin ohjattua ja käskyttävää. Eniten keskustelussa häiritsee kuitenkin asiantuntijoiden ja viranomaisten sekä virkamiesten käymän keskustelun tieteellisen keskustelun heikkous. Arvioille suurpetojen salakaadoista ei löydy tieteellistä ja todellista pohjatietoa. Suomessa jopa hyväksytään väitöskirjoja vailla todellista tietoa suurpetojen salakaadoista.

    Keskustelua kuvaavat hyvin ratkaisut kahdenkymmenen vuoden ajan pahentuneeseen suurpeto-ongelmaan: Riistakeskus yrittää kehittää karhujen kestäviä jätelaatikoita, Susilife-hankkeella yritettiin saada maaseudun ihmisten hyväksyntää suureen susikantaan, viranomaiset neuvovat metsässä liikkuvia ja työskenteleviä kohtaamaan karhun hyökkäyksiä tai kehottavat heitä ostamaan pippurisumutetta turvaksi.

    Yhä vain luvataan vuosi toisensa perään, että ensi vuonna ratkaistaan ongelmat. Vuodet vain kuluvat toisensa perään, eikä maaseudulla asuvien ongelmia ei pyritä ratkaisemaan. Ihmiset, joita asia ei taloudellisesti kosketa, vain nostelevat käsiään ja jatkavat puhetta ja kokouskierrosta vuosi toisensa jälkeen. Vain kaupunkilaisten mielipiteitä kuunnellaan.

    Luottamus Luonnonvarakeskuksen kanta-arvioihin tulisi palauttaa lumijälkilaskennoilla ja ylin sallittu suurpetokanta tulisi saada lukittua mahdollisimman pian. Kannanhoidolliset kaatoluvat tulisi myöntää heti tammikuussa, jotta valitukset ehdittäisiin käsitellä oikeusasteissa. Vaihtoehtoisesti valitusmahdollisuus tulisi minimoida.

    Luonnonsuojeluliitto on hyväksynyt pääpiirteittäin kannanhoidollisen metsästyksen. Suurpeto-ongelma ratkeaa vain leikkaamalla suurpetokantaa. Kaikki muu on vain tekohengitystä kuolevalle maaseudulle ja sen elinkeinoille.

    Suurin ongelma on edelleen metsästyssektorin vähäinen, avoin ja vapaa keskustelu, joka on seurausta riista-alan kesken jääneeseen rakennustyöhön. Maa- ja metsätalousministeriön, Riistakeskuksen, riistaneuvostojen ja riistanhoitoyhdistyksien juridinen ja taloudellinen kytkös ei anna mahdollisuutta vapaaseen ja avoimeen keskusteluun ja päätöksentekoon.

    Riistakeskuksen tulisi keskittyä vain lupaprosesseihin ja kaikki muu toiminta tulisi siirtää Metsästäjäliitolle. Näin toimimalla metsästäjien oikeudet ja valta siirtyy oikealle omistajalle. Ja ennen kaikkea metsästäjät auttavat maaseudun elinkeinoja selviytymään suurpeto-ongelmasta.

    Asko Lampinen

    Muhos

    Lisää aiheesta
    • Karhumetsällä. Kuvituskuva.

      Erä | Yliö: Hallinto-oikeuden tulkintalinja kannanhoidollisesta metsästyksestä on vastoin lainsäätäjän ja luontodirektiivin tarkoitusta

      Tilaajalle
    • Ministeri Sari Essayahin mielestä riistakeskus on ollut liian varovainen suden poikkeuslupien myöntämisessä.

      Erä | Hallitus on epäonnistunut petopolitiikassaan – se ei oikeuta ketään ottamaan oikeutta omiin käsiinsä

    • Yhä useammin on riskinä, että metsätöissä oleva kohtaa suurpedon, kirjoittaja toteaa. Kuvituskuva.

      Erä | Lukijalta: Salametsästyksen kitkemiseen löytyy keinoja

    • Metsästys | Petotyöryhmän esitys on hyvä alku, mutta kannanhoidollisen metsästyksen sallimisessa pitää päästä myös maaliin

  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 3

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 4

      Siivekkäiden sanomaa

    • 5

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

    • 6

      Talous | Asiantuntijalta: Hitaasti muuttuva tuotanto kohtaa nopeasti muuttuvat markkinat

    • 7

      Rypsiöljyn käyttö polttoaineena maatilalla kannattaa

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Messuportit aukeavat perjantaina 7.6. kello 10.00. Edellisellä kerralla vuonna 2022 messuvieraita oli noin 26 000.

    Koneviesti | Kansainväliset Erämessut 2024 järjestetään 25. kerran Riihimäellä – mukana kaksi uutuutta

  • Koneviesti | Kansainväliset Erämessut 2022 avattiin neljän vuoden tauon jälkeen

  • "Primus Turistskij"-retkikeitin on pakattu mitoiltaan 13 x 13 x 8-senttiseen peltiaskiin, joka muuttuu parissa sekunnissa keitinalustaksi. Keitin koostuu 1,2 desin vetoisesta bensasäiliöstä ja säädettävästä suojalevystä, säätöventtiilistä, polttimesta ja sen alla olevasta esilämmitysaltaasta sekä irrallisesta keittolevystä.

    Koneviesti | Onko edullinen Smert Turistov -retkikeitin lempinimensä mukaisesti ”Turistien surma”? – laite on neuvostoliittolaisen suihkumoottoritehtaan valmistama

    Tilaajalle