Yliö: Luontokatoon liittyviä riskejä tulisi ymmärtää paremmin – isot vaikutukset myös omaisuuden vakuuttamiseen

Luontokato on myös taloudellinen ja terveydellinen riski, jota on tarpeen ymmärtää aiempaa paremmin. Vakuutusalalla luontokatoon liittyvien riskien tarkastelu ilmastoriskien rinnalla on ensiarvoisen tärkeää.

Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen eli luontokato tarkoittaa luonnon elämän kirjon hupenemista, mikä uhkaa ekosysteemien tasapainoa ja ihmisen hyvinvointia. Luontokatoa aiheuttavat muun muassa maankäyttö, ilmastonmuutos ja luonnonvarojen hyödyntäminen.

Kun luonnon monimuotoisuus köyhtyy, luonnon kyky hallita tulvia, tuottaa ruokaa ja taistella tautien aiheuttajia vastaan heikentyy. Luontokato myös heikentää luonnon vastustuskykyä ilmastonmuutoksen vaikutuksille, mikä voi entisestään kiihdyttää luontokatoa.

Siinä missä sään ääri-ilmiöt on mahdollista yhdistää yksittäisiin vahinkotapahtumiin, luontokadon vaikutusta yksittäisiin vahinkoihin voi olla vaikea todentaa. Tulevaisuuden vakuutettavat riskit eivät synny vain myrskyistä ja tulvista, vaan myös luonnon tasapainon hiljaisesta rapautumisesta.

Maailman bruttokansantuotteesta noin 55 prosenttia on riippuvaista luonnosta ja sen tarjoamista palveluista. Suoraan luonnosta riippuvaiset toiminnot, kuten maa- ja metsätalous sekä kalastus, ovat erityisen haavoittuvaisia luontokadon vaikutuksille. Maailman talousfoorumi onkin arvioinut luontokadon yhdeksi tärkeimmistä globaaleista riskeistä seuraavan 10 vuoden aikana.

Myös suomalaiset ovat huolissaan luontokadosta. Lähi-Tapiolan Arjen katsaus -kyselyssä kysyttiin suomalaisilta huhtikuussa 2025, mitkä ilmastonmuutoksen vaikutukset huolettavat eniten lähitulevaisuudessa. Muutokset eläin- ja kasvilajeissa nousi tulevaisuudennäkymänä selvästi suurimmaksi huolenaiheeksi.

Vaikka Suomessa on tehty toimenpiteitä luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi, luontomme monimuotoisuus on edelleen heikentynyt: uhanalaisten lajien määrä on kasvanut ja noin puolet luontotyypeistämme on uhanalaisia.

Luontokatoon on kuitenkin aidosti mahdollista vaikuttaa paikallisilla toimenpiteillä.

Luontokato on vaikeasti mitattava ja ennustettava ilmiö, ja sen vaikutukset vakuutustoimintaan ovat moninaisia. Luontokatoon liittyvät riskit tulisi pyrkiä tunnistamaan osana kokonaisvaltaista riskienhallintaa.

Parhaiten tunnistettuja luontokatoon liittyviä fyysisiä riskejä vahinkovakuuttamisessa ovat luonnonkatastrofit. Esimerkiksi metsäkato lisää tulvariskiä, koska puuston häviäminen kiihdyttää eroosiota ja sadeveden pintavaluntaa. Luontokato heikentää myös metsien terveyttä ja vastustuskykyä, mikä altistaa metsät useille eri tuhoille, kuten hyönteis- ja sienitaudeille, ja niiden heikentämänä myrskyvahingoille.

Luontokadolla on vaikutuksia myös muuhun kuin omaisuusvakuuttamiseen. Kun viherympäristöt vähenevät ja yksipuolistuvat, henkilö- ja sairausvakuuttamisessa altistutaan kasvaville korvausvaateille ilmansaasteiden, lämpötilavaihteluiden ja pandemioiden aiheuttamien terveysongelmien lisääntyessä. Luontokato vaikuttaa myös sijoitusympäristöön hankalasti ennakoitavin tavoin.

Luontokato on laaja-alainen ongelma, johon liittyviä riskejä meidän kaikkien tulisi ymmärtää paremmin. Kun luonnon vastustuskyky ilmastonmuutoksen vaikutuksille heikkenee, saattaa se voimistaa ilmastonmuutoksesta aiheutuvia vahinkoja.

Vakuutusalalla luontokatoon liittyvien riskien tarkastelu ilmastoriskien rinnalla on siis ensiarvoisen tärkeää, jotta riskejä ei aliarvioida ja jotta riskejä vähentävillä toimenpiteillä ei heikennetä luonnon monimuotoisuutta.

Vakuutusalalla on riskienhallinnan asiantuntijana mahdollisuus auttaa asiakkaitaan tunnistamaan ja hallitsemaan heihin kohdistuvia luontoriskejä yhä paremmin. Vakuuttajana tarvitsemme kuitenkin nykyistä parempaa ymmärrystä eri toimialojen luontovaikutuksista ja -riskeistä.

Vakuutusyhtiöt ovat keskeisessä roolissa kestävän kehityksen edistämisessä. Vakuuttamalla liiketoiminnan riskejä vakuutusala mahdollistaa yritystoimintaa.

Sillä, mitä ja missä vakuutetaan, voidaan myös mahdollistaa luonnon monimuotoisuutta edistävää taloudellista toimintaa. Voisimmeko tulevaisuudessa kannustaa yrityksiä vielä määrätietoisemmin toimintaan, joka suojelee ja tukee luonnon monimuotoisuutta? Entä voisiko vakuutusala kehittää uusia vakuutusratkaisuja, joilla edistetään monimuotoisuutta?

Vakuutusalalla on riskienhallinnan asiantuntijana sekä taloudellisen toiminnan mahdollistajana mahdollisuus kanavoida kansalaisten huolia luontokadon etenemisestä teoksi, joilla voi olla aidosti paikallista vaikuttavuutta.

Suvi Järvinen

erityisasiantuntija, ilmasto ja ympäristö

Aino Liutu

matemaatikko

Lähi-Tapiola