Joulukirkko kokoaa kansaa yhteiseen penkkiin, jossa kännykkä ei pääse häiritsemään liikutuksenkaan tunteita

Jouluaaton kirkko on aina elämys. Kirkon rauhassa huomaan pääseväni hetkeksi täysin irti kaikista jouluvalmistelujen kiireestä ja huolestuttavien uutisten tuomasta stressistä.

Siinä vieressäni istuu satapäin maalaispitäjän seurakuntaa hartain mielin.

Parhaimmillaan kirkossa voi pysähtyä kohtaamaan omat ajatuksensa ja tunteensa kymmeniksi minuuteiksi ilman keskeytystä.

Tämä on ajatuskulkuja alituiseen katkovana digiaikana kuin turvasatama omalle mielenrauhalle.

Kenenkään ei tarvitse ottaa älykännykästään esille uutisia tai kaveripiirin tuoreimpia kuulumisia.

Kerran mielenrauhani tosin oli koetuksella kirkossa. Peruskoulun seiskaluokalla ollessani äidinkielenopettajani keksi, että lukisin jouluevankeliumin saarnastuolissa.

Murrosikäinen ääneni ei tuolloin onneksi juuri vapissut, ja tuttu teksti auttoi jännittävässä tehtävässä loppuun asti.

Minulle kirkko merkitsee paljolti tapakristillisyyttä. Kirkko on iso kulttuurinen maamerkki, jolle annan suuren arvon.

Pysyvyys on kuin hatara muisto konsensusta tihkuneelta 1970-luvulta. Sittemmin yhteiskunnalliset arvovalinnat ovat vaihtuneet joka neljäs vuosi, kun puolueiden omat tavoitteet näyttävät ajavan kaiken muun ohi.

Nykyään kirkko on Suomessa likipitäen ainoita kansaa yhdistäviä instituutioitamme, kun emme lopulta saaneetkaan kuningasta ensimmäisen maailmansodan melskeistä kansan edusmieheksi.

Onnistuvatko länsinaapurit luomaan politiikassaan meitä pidempiä linjoja osin siksi, koska siellä yhteiskunnan taustalla vaikuttaa kuningashuoneen satojen vuosien perinne? Tuskinpa sentään.

Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluu noin 3,5 miljoonaa jäsentä.

Loppuvuodesta kirkko menettää eniten jäseniään ‒ osa heistä eroaa välttääkseen kirkollisveron.

Kirkon tilastotiedoista ilmenee, että esimerkiksi vuoden 2023 joulukuussa kirkosta erosi 17 000 henkilöä. Kirkosta erosi yhteensä 55 354 henkilöä.

Arvio vuoden 2024 eronneiden määrästä jäänee reiluun 54 000:een. Kirkon tiedotteen mukaan noin kolmannes eroavista on 20–29-vuotiaita.

Vuonna 2023 kirkkoon liittyi noin 21 000 henkilöä, kun luvun arvioidaan nousevan lopulta 22 900:aan vuonna 2024.

Kun kolehtihaavi lähti joulukirkossa liikkeelle, päätin lahjoittaa euroja paikallisen vammaistyön hyväksi. Kolehtiin voi lahjoittaa myös kännykällä.

Hyvä uutinen kirkon toiminnalle on se, että valtion veroteknisten muutosten ansiosta kirkollisveron tuotto nousee. Verovähennyksiä tehdään aiempaa enemmän valtionverotuksesta kuin muista veroista.

Kirkko on ohjeistanut seurakuntia käyttämään näin saamaansa noin 40 miljoonan euron lisätuottoa muun muassa kirkollisveroäyrin laskemiseen ja diakoniatyön hyväksi.

Kirjoittaja on MT:n aluetoimittaja.