• Lukijalta: Turvetuotanto on tehnyt järvistä möhnäisiä – saadut tuotot pitäisi käyttää ympäristön ennallistamiseen

    Kaikki keinot pitäisi käyttää estämään turpeen kulkeutuminen turvetuotantoalueilta vesistöihin, kirjoittaa Tuija Leskinen.
    Kosteikoksi vetettävä entinen turvetuotantoalue. Kuvituskuva
    Kosteikoksi vetettävä entinen turvetuotantoalue. Kuvituskuva Kuva: Arto Takalampi
    Mielipide|Ympäristö
    28.3.202623:00
    Lukijalta
    Tuija Leskinen

    Viime aikoina puhe turpeennoston uudelleen aloittamiseksi tai lisäämiseksi on kiihtynyt perussuomalaisten kirjoituksissa – ainakin Oulun tienoilla. Minä haluaisin, että sellaiset puheet loppuisivat, samoin turpeennosto. Sillä on aiheutettu vesistöjen tummumista jo Etelä-Suomea myöten.

    Jokin aika sitten Kiuruveden kaupunki julkaisi uuden turistien houkuttelemista lisäävän strategian, mutta ei kertonut suunnitelluista toimenpiteistä. Siksi ajattelin ehdottaa paria myös taloudellisesti toteutettavissa olevaa.

    Taustaksi: Olen viettänyt kesiä Kiuruveden rannalla 1960-luvulta lähtien. Tuolloin järvivesi rannassamme oli ruskeaa mutta kirkasta, tyypillistä suovettä. Läpinäkyvyys oli metrin luokkaa. Pitkät kesälomat antoivat hyvät eväät yhä edelleen jatkuvalle uimaharrastukselle.

    Viime vuosina avovesiuinnista on tullut trendikästä muuallakin. Hyvä niin.

    Mikä minua harmittaa, on Kiuruveden vedenlaatu. 60 vuotta jatkunut voimallinen turpeennosto yläjuoksulla on tehnyt vedestä mustaa ja turvemöhnäistä. Näkyvyys on noin 20 senttiä! Kaiken lisäksi turvemöhnää kertyy rantaan päivittäin usean neliön alueelle pois haravoitavaksi.

    Kesät lämpenevät vuosi vuodelta ja eritoten matalat tummat järvet ovat otollisia sinileväesiintymille. Kiuruveden keskisyvyys on 2,4 metriä ja vesi tummaa kuin aikakin.

    Ehdotan suodatuspatoja ja -altaita turvesoille tai ojien täyttämistä tai vettämistä.

    Viime kesänä saatiin ensimmäinen hälytys, kun kaupungin molemmat uimarannat jouduttiin sulkemaan parhaaseen turistiaikaan eli Iskelmäviikolla.

    Ehdotan suodatuspatoja ja -altaita turvesoille tai ojien täyttämistä, vettämistä tai mitä tahansa estämään turpeen kulkeutumista alajuoksulle! Altaista on saatu hyviä kokemuksia. Ja työhön ne tahot, jotka ovat turpeella rahansa tienanneet ja uimavedet pilanneet.

    Altaiden avuksi voisi myös siirtää euroopanmajavia patoja rakentamaan. Tutkimuksissa on todettu veden laadun parantuneen majavien elinalueilla. Ja paitsi uimarit, myös metsästäjät hyötyisivät.

    Arvelen paikallisten uimareiden lisäksi myös turistien haluavan uida kirkkaissa vesissä ja nauttia mutakylvyistä avovesien sijaan kylpylöissä!

    Oikeasti en usko, että Kiuruveden tai minkään muunkaan järven vesi minun elinaikanani kirkastuu, mutta olisihan se hyvä alku tulevia sukupolvia ajatellen!

    Tuija Leskinen

    Oulu

    Lisää aiheesta
    • Vesi tulvinut kesäsateiden seurauksena pellolle. Kuvan pelto ei liity kirjoitukseen.

      Ympäristö | Lukijalta: Ravinnekuormituksen ehkäisemiseen tarvitaan uusia keinoja

    • Lumimuutos-osuuskunnan päämaja on Tohmajärvellä. Perustaja Tero Mustonen oli yksi YK:n ilmastopaneelin <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/IPCC" id="link"><strong id="strong">IPCC:n</strong></a> kuudennen seurantaraportin pääkirjoittajista. Seitsemännen raportin laatiminen ei ole vielä alkanut.

      Ympäristö | Yksityinen osuuskunta alkaa ennallistaa valtion maita ulkomaisella rahalla – ”Teemme korjaavia liikkeitä oikeisiin ongelmiin”

      Tilaajalle
    • Sinilevää saattaa ilmaantua myös karuihin järviin.

      Metsänhoito | Metsätaloutta syytetään ruskeiksi muuttuneista vesistä ‒ niitä voidaan kirkastaa

    • Maaomistajat haluavat omistamiltaan alueilta taloudellista tuottoa, mutta saako vettämisestä rahaa, kysyvät kirjoittajat. Metsitys on maanomistajien keskuudessa toivotuin soiden jälkikäyttömuoto.

      Metsä | Maanomistajia on kuultava ennallistamishankkeissa − erityisen tärkeää se on nykyisessä maatalouden heikossa kannattavuustilanteessa

    Artikkelin aiheet
    turvetuotanto
    ympäristön ennallistaminen
    vesistöt
    Kiuruvesi
    avovesiuinti
  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 3

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 4

      Siivekkäiden sanomaa

    • 5

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

    • 6

      Talous | Asiantuntijalta: Hitaasti muuttuva tuotanto kohtaa nopeasti muuttuvat markkinat

    • 7

      Yhteiskunta | Asiantuntijalta: Noitavainoilla ja natsi-Saksan juutalaisvainoilla merkittäviä eroja

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Uuden metsätien rakentamista on tuettu vuosina 2016-2023 keskimäärin 42 kilometriä vuodessa. Tukea uuden metsätien suunnitteluun voi hakea vielä tämän vuoden aikana.

    Koneviesti | Valtioneuvosto esittää uusien metsäteiden tekemisen tuen lakkauttamista vuoden 2025 alusta

  • Yksityistiet ovat merkittävä palanen huoltovarmuusketjussa sekä kotimaisen puun kuljetuksissa metsäteollisuudelle ja energian tuotantoon.

    Koneviesti | Yksityisteiden valtionavustuksiin esitetään korotuksia — asetusmuutos lausuntokierrokselle

  • Koneviesti | Vuoden 2023–2027 CAP-ohjelma on työn alla – nämä ovat ehdotukset tärkeimmistä viljelytoimenpiteistä