• Riittävätkö kyvyt, aika ja koneet metsätilan hoitoon? Hyvä vaihtoehto: Ota rennommin

    Moni isonkin tilan omistaja pyörittää toimintaa nykyään henkilöauto-raivaussaha-pottiputki-linjalla.
    Tilaajalle
    Moni metsänomistaja miettii, riittävätkö omat kyvyt, aika ja koneet metsätilan välttämättömiin hoitotoimiin.
    Moni metsänomistaja miettii, riittävätkö omat kyvyt, aika ja koneet metsätilan välttämättömiin hoitotoimiin. Kuva: Markku Pulkkinen
    Metsä|Metsänhoito
    22.9.202618:30
    Pääkirjoitus
    Hanna Lensu

    Voiko metsää järkevästi omistaa, jos ei ole omaa traktoria tai mönkijää ja kalustoa, jolla voi korjata tuulen kaatamat rungot ja muuta puutavaraa tarvittaessa pois? Vielä viime vuosituhannella moni olisi vastannut kysymykseen: ei. Maailma on kuitenkin muuttunut, ja tässä asiassa luultavasti myönteiseen suuntaan.

    Tuoreet ja sukupolvenvaihdosta vasta pohdiskelevat metsänomistajat joutuvat miettimään, riittävätkö omat kyvyt, aika ja koneet metsätilan välttämättömiin hoitotoimiin. Mitä ainakin on pakko hankkia? Mitä ei voi jättää tekemättä?

    Ääritapauksessa kaiken palvelun voi nykyään ostaa. Se tulee kuitenkin kalliiksi, jos metsänomistuksella tavoittelee taloudellista tuottoa. Toisaalta myös koneet ovat kalliita, ja jos niiden käyttö jää epäsäännölliseksi ja vähäiseksi, se vasta kalliiksi tuleekin.

    Moni isonkin tilan omistaja pyörittää toimintaa nykyään henkilöauto-raivaussaha-pottiputki-linjalla. Yksinkertaiset, mutta työläät ja metsänhoidon kannalta välttämättömät työt kannattaa tehdä itse, jos siihen suinkin on mahdollisuus. Raskaampaa kalustoakin väistämättä välillä tarvitaan, mutta useimmilla seuduilla alan yrittäjiä on hyvin saatavilla. Heiltä voi tilata yksittäiset puunajot, hakkuut, maanmuokkaukset ja muut konevoimaa vaativat urakat.

    Metsänomistaja voi ylpeänä esitellä palstaansa, vaikka kaatuneita puita lojuisi siellä täällä.

    Metsänomistaja pääsee nykyään halutessaan hieman helpommalla myös metsän siivouksessa – jokaista tuulenkaatoa ei nykyohjeiden mukaan tarvitse olla hakemassa metsästä. Ennen ajateltiin, että kaatuneet puut on parasta hakea aina pois. Näin taudit ja tuholaiset eivät pääsisi valloilleen, ja toisaalta puut on mielellään haettu polttopuuksi. Esimerkillisen metsänomistajan tiluksilla ei kaatuneita puita pötköttänyt.

    Nykyinen evästys on, että metsään pitäisi jättää yhä enemmän puuta lahoamaan, sillä lahopuu parantaa merkittävästi metsälajiston monimuotoisuutta. Lahopuun määrä on suorastaan kriteerinä metsän luontoarvoja määriteltäessä. Moderni metsänomistaja voi siis ylpeänä esitellä palstaansa, vaikka kaatuneita puita lojuisi siellä täällä mätänemässä. Toki isommat määrät kaatunutta havupuuta pitää metsätuholain perusteella edelleen korjata metsästä pois; niitä ei saa jättää lahoamaan edes monimuotoisuuden perusteella.

    Metsätaloudella on karski maine raavaiden puunkaatajien ja isojen koneiden pelikenttänä. Tilanpidon voi myös ottaa rennommin. Kunhan istutukset, varhaisperkaukset ja taimikonhoidot tekee säntillisesti ajallaan, muissa kasvuvaiheissa työn ajoitus ei ole niin vuoden päälle. Antaa metsän kasvaa. Linnut, hyönteiset, käävät ja jäkälät kiittävät lahopuutarjoilusta. Kun metsiä eivät hoida pelkästään ammattilaiset, vaan tuhannet eri tavoin ajattelevat metsänomistajat, luonnon monimuotoisuus toteutuu taatusti.

    Kirjoittaja on Metsänomistajan Aarteen tuottaja.

    Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia uutisia sähköpostiisi kerran viikossa tilaamalla maksuttoman metsäuutiskirjeen.

    Lisää aiheesta
    • Myrskyn kaatamien puiden selvittäminen oli kova urakka.

      Hyvinvointi | Vaihdoin hyvän mielen kuntoilun raakaan työntekoon – näin kävi

      Tilaajalle
    • Metsänhoitotöistä raivaaminen on Kimmo Kinnusen suosikki. Sitä keihäänheiton maailmanmestari tekee entisen ammattiurheilijan otteella.

      Metsänhoito | Näin keihäsmestari Kimmo Kinnunen raivaa metsää: ”En sitten pidä paljon taukoja”

      Tilaajalle
    • Raivaussahaan liitettävä kantokäsittelylaite helpottaa juurikäävän torjuntaa taimikossa.

      Pienkoneet | Juurikäävän torjunta raivaussahalla on ollut lähes mahdotonta – näin toimii MT:n toimittajan kehittämä levityslaite

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    metsänomistus
    metsänhoito
    lahopuu
    monimuotoisuus
    metsätalous
    Aarre
  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 3

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 4

      Siivekkäiden sanomaa

    • 5

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

    • 6

      Yhteiskunta | Asiantuntijalta: Noitavainoilla ja natsi-Saksan juutalaisvainoilla merkittäviä eroja

    • 7

      Talous | Asiantuntijalta: Hitaasti muuttuva tuotanto kohtaa nopeasti muuttuvat markkinat

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Stihl MSA 600 on suunniteltu ammattimaiseen järeiden runkojen katkontaan. Pisin terävarustuskin on peräti 36”.

    Koneviesti | Stihliltä kaksi uutuutta: Voimakas kaksiakkuinen akkusaha ja entistä tehokkaampi yläkahvainen puunhoitosaha

  • Pienmetsäkoneiksi luokiteltavilla koneilla harvennushakkuita voidaan suorittaa jopa ajourattomalla menetelmällä.

    Koneviesti | Pienmetsäkoneilla urakoiville oma verkkosivusto – yrittäjät voivat ilmoittaa toiminnastaan sivustolle keskitetysti

  • Stihlin uusi MSA 260 C-O -akkuketjusaha on suunnattu ammattimaiseen metsätyökäyttöön.

    Koneviesti | Uudessa Stihl MSA 260 C-O -akkuketjusahassa on vaihdettava ketjupyörä – myös kahvalämmitteinen versio saatavilla