• Lukijalta: Kasvuyrittäjyyden iso potentiaali löytyy pk-sektorilta

    Juuri nyt on oikea hetki panostaa pk-yritysten kasvuun, kun suhdanteet vihdoin ovat kääntymässä ja maailmankauppa lähtee vetämään, kirjoittavat Riikka Heikinheimo ja Petri Vuorio Elinkeinoelämän keskusliitosta. Rahoituksessa tulisi panostaa vahvemmin elintärkeään kaupallistamisvaiheeseen.
    Keskeinen menestyksen ajuri on on tuotekehitys ja innovaatiotoiminta, kirjoittajat toteavat. Kuvituskuva.
    Keskeinen menestyksen ajuri on on tuotekehitys ja innovaatiotoiminta, kirjoittajat toteavat. Kuvituskuva. Kuva: Jaana Kankaanpää
    Mielipide|Talous
    21.11.202518:30
    Lukijalta
    Riikka Heikinheimo & Petri Vuorio

    Suomi on ollut tällä viikolla kansainvälisen startup-huomion keskipisteessä, kun Slush-tapahtuma toi suomalaisyritysten ulottuville tuhansia rahoittajia ja maailmanluokan verkostoja. Tapahtuman näkyvyys nostaa koko Suomen maabrändiä.

    Koko Suomi hakee avaimia kasvuyrittäjyyteen.

    Mistä kasvuyrityksissä on kyse? Slushin yhteydessä sanalla tarkoitetaan elinkaaren alussa olevia startupeja. Ne ovat joka suhteessa Suomelle elintärkeitä – tämä maa tarvitsee uusia yrityksiä, niiden innovaatioita ja myös kasvuasennetta.

    Samalla on muistettava, että yksistään startupien voimin Suomen talous ei nouse. Kasvukäänne pitää aikaansaada nopeasti ja riittävässä mittakaavassa.

    Siksi katseet on käännettävä pidemmälle edenneisiin pk-yrityksiin – niihin, joilla bisnes ja asiakkaat ovat olemassa ja jotka ovat edenneet mikroyritysvaiheesta eteenpäin.

    Rahoitusta tulisi kuitenkin kehittää siten, että elintärkeään kaupallistamisvaiheeseen panostettaisiin vahvemmin.

    Suomen maakunnat ovat täynnä liiketoimintaansa vuosikymmenten ajan rakentaneita pk-yrityksiä, jotka ovat työllistäneet ihmisiä läpi vaikeimpien suhdanteiden. Kun nämä yritysjoukot painavat kaasua ja kasvu käynnistyy, tulokset näkyvät konkreettisesti oman paikkakunnan elinvoimassa ja koko Suomen taloudessa.

    Mitä sitten tarvitaan, jotta pk-sektorin kasvuaalto starttaa? Keskeinen ajuri on tuotekehitys ja innovaatiotoiminta, liittyi se sitten tekoälyn haltuunottoon, myynnin digitalisaatioon, tuotannon automatisaatioon, energiasiirtymään tai kiertotalouteen. Uudistuvien pk-yritysten kannattaa ottaa kaikki hyöty irti julkisesta tuotekehitysrahoituksesta, jota eritoten Business Finland tarjoaa.

    Rahoitusta tulisi kuitenkin kehittää siten, että elintärkeään kaupallistamisvaiheeseen panostettaisiin vahvemmin. Talouskasvun hyödyt jäävät saamatta, jos tuotekehityksen tuloksia ei saada markkinoille.

    Yhtä tärkeää on panostaa vientiin. Kansainväliset markkinat tarjoavat valtavia kasvumahdollisuuksia. Tällä hetkellä pk-yritysten osuus Suomen viennistä on 33 prosenttia, kun esimerkiksi Tanskassa se on 44 prosenttia. Jotta yritykset pääsevät hyödyntämään vientimarkkinoiden potentiaalin, kannattaa vienninedistämisessä ottaa käyttöön pohjoismaisten verrokkimaiden parhaat keinot.

    Startup-yritysten rinnalla pitäisi siis puhua scaleup-yrityksistä – pk-sektorin kasvuyrityksistä. Juuri nyt on oikea hetki panostaa niiden kasvuun, kun suhdanteet vihdoin ovat kääntymässä ja maailmankauppa lähtee vetämään. Teknologiasektorin ohella on katsottava laajasti kaikkia toimialoja, palvelut mukaan luettuna.

    Riikka Heikinheimo

    johtaja, TKI

    Elinkeinoelämän keskusliitto EK

    Petri Vuorio

    johtaja, yrittäjyys

    Elinkeinoelämän keskusliitto EK

    Lisää aiheesta
    • Kuva Spacen datatieteilijä Olli Eloranta esittelee yrityksen hyperspektrikuvaukseen perustuvaa teknologiaa. Kuvassa oikealla Nordic Foodtechin osakas Lauri Reuter.

      Tekniikka | Mikä ratkaisee, saako maatalouden uusi keksintö riskirahoitusta?

    • ”Yleensä ongelmatilanteissa tutkitaan faktat ja tehdään ratkaisuja, mutta nyt selaillaan somea ja yritetään tulkita Trumpin pahvitaulua”, Johannes Tiusanen kuvaa vientiyrityksensä tilannetta.

      Politiikka | Lupaavan maaperäanturin vienti Yhdysvaltoihin vaikeutui – ”Luotettavin tietolähde uusista tulleista on Tiktok”

      Tilaajalle
    • Presidentti Alexander Stubb puhui Slushin avajaistilaisuudessa Helsingissä. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER.

      Talous | Stubb korosti Slushin avajaispuheessa teknologiayritysten vastuuta

    • Yrittäjä Peter Vesterbacka (vas.), yrittäjä Ebra Gohari, JAMKin johtava asiantuntija Annimari Lehtomäki ja JAMKin johtava tutkija Hannu Haapala osallistuvat AgriVenture Finland 2023 -tapahtumaan Saarijärvellä Tarvaalassa JAMKin Biotalouskampuksella tänään keskiviikkona ja huomenna torstaina.

      Maatalous | Maatalouden omassa slush -tapahtumassa kohtaavat ihmiset, yritykset ja ideat – ”Ruokasektorille tarvitaan uusia startupeja”

    • Lukion oppilaita. Kuvituskuva.

      Yhteiskunta | Yliö: On vaikea ymmärtää sitä vieroksuntaa, jolla suomalaiset viranomaiset suhtautuvat kansainvälisiin lukiolaisiin

    Artikkelin aiheet
    pk-yrittäjyys
    start-up
    kasvuyrittäjyys
    Slush-tapahtuma
    Startup-yritykset
    Pienet ja keskisuuret yritykset
    Sijoittaminen (rahoitus)
    Sijoittaja
    Innovaatiot
    Investointi (makrotalous)
  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 3

      Politiikka | Purra: Bryssel ja ilmastokiihko metsiemme uhkana

    • 4

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 5

      Siivekkäiden sanomaa

    • 6

      Ympäristö | Asiantuntijalta: Rappeutunut maa elvytettävä takaisin eloon – osaamista ennallistamiseen on

    • 7

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä