Lukijalta: MTK:n pitää kiinnittää huomiota uusiutuvien polttoaineiden päästölaskentaan

MTK haluaa edistää siirtymää fossiilisista uusiutuviin polttoaineisiin (MT 13.5.). Energiankäytön kestävyyttä lisäävä ja maaseudulle uutta liiketoimintaa tuova tavoite on kannatettava.

Tavoitteeseen liittyy kuitenkin iso ongelma: se, että uusiutuvien polttoaineiden päästöt tilastoidaan maankäyttösektorin päästöiksi. Tämä koskee polttoaineena käytettävää puuta, öljykasveista valmistettua biodieseliä ja sokeriruo’osta tehtyä etanolia, myös tulevaisuuden sähköpolttoaineita, jos ne sisältävät bioperäistä hiiltä.

Hyvä esimerkki on tieliikenteen päästöjen vähentämiseen tähtäävä jakeluvelvoite eli uusiutuvien polttoaineiden sekoittaminen dieseliin ja bensiiniin. Biokomponentin lisääminen fossiilisen polttoaineen sekaan ei vähennä pakoputkista ilmakehään vapautuvia päästöjä lainkaan. Tieliikenteen laskennalliset päästöt vähenevät siksi, että biokomponentin osuutta päästöistä ei tilastoida liikenteen päästöksi, vaan biokomponentin tuotannon päästöksi maankäyttösektorin hiilitaselaskemissa.

Uusiutuvien polttoaineiden ilmastohyöty ei synny polttoainetta käytettäessä, vaan se syntyy siitä, että niistä ilmakehään vapautunut hiilidioksidi pystytään sitomaan uuden polttoaineen raaka-aineeksi pelloilla ja metsissä. On täysin absurdia, että uusiutuvien polttoaineiden päästöt tilastoidaan sille taholle, joka tuottaa niihin liittyvän ilmastohyödyn.

Totuutta vääristelevä päästötilastointi johtuu siitä, ettei maaseudun elinkeinoilla ole ollut toimivaa edunvalvontaa ilmastoneuvotteluissa. MTK:kaan ei ole reagoinut mitenkään siihen, että jäsenistö on virheellisten tilastojen perusteella leimattu pahimmaksi ilmaston kuormittajaksi.

Fossiilisesta energiasta riippumattomien polttoaineiden ja typpilannoitteiden tuotanto on koko yhteiskunnan ja ympäristön kannalta hyvä tavoite, mutta niihin liittyvän päästölaskennan tulee vastata todellisia kasvihuonekaasujen päästöjä ja todellisia nieluja.

Tommi Peltovuori

Loppi