
Metsäbiomassa säilyy täysin uusiutuvana, saksalainen europarlamentaarikko Markus Pieper kertoo Twitterissä.
Euroopan parlamentti ja jäsenmaista koostuva neuvosto saavuttivat sovun uusiutuvan energian direktiivistä tänään torstaiaamuna. Direktiivi on osa laajempaa Fit for 55 -pakettia, jonka tavoitteena on saavuttaa ilmastoneutraalius EU:ssa vuoteen 2050 mennessä.
”Olen yleisesti ottaen tyytyväinen neuvottelutulokseen vaikka kompromissista tietysti aina löytyy parannettavaa. Parlamentin kantaan tulee loppuneuvotteluissa aina lievennyksiä, mutta väittäisin, että myös parlamentti voi olla suuriin osiin tuloksesta tyytyväinen”, toteaa kestävyyskriteerin kohdalla parlamentin pääneuvottelijana toiminut europarlamentaarikko Nils Torvalds (rkp.).
”Direktiivi varmistaa, että ilmastotavoitteista ei tingitä samalla, kun jäsenmaat voivat olla tyytyväisiä direktiivin joustoihin.”
Euroopan parlamentti äänesti syksyllä kannastaan, jonka mukaan primäärisen metsäbiomassan osuutta uusiutuvan energian tavoitteesta rajoitettaisiin. Primäärinen metsäbiomassa käsittää kaiken metsästä kaadetun puun rungot, oksat ja kannot mukaan lukien.
Parlamentti olisi luokitellut primäärisen metsäbiomassan uusiutuvan energian tavoitteeseen vain, jos sen käyttö pysyy vuosien 2017–2022 keskiarvon alapuolella.
Vaatimus primäärisen metsäbiomassan rajoittamisesta jää kuitenkin kokonaan pois, ja kaikki puuenergia luokitellaan uusiutuvaksi ilman rajoituksia.
”Suomi on ollut Euroopan mallimaita uusiutuvan energian hyödyntämisessä, ja metsät ovat ymmärrettävästi olleet tässä merkittävässä roolissa. Suomi on ollut hyvä esimerkki, että markkinat ohjaavat puun jalostuksen kannalta oikeisiin kohteisiin, eikä siihen ole tarvittu EU:n asettamia rajoitteita”, MTK:n energia-asiantuntija Anssi Kainulainen kommentoi tuoretta päätöstä tiedotteessa.
”Suomalaisten metsien biomassa osana uusiutuvaa energiaa on tunnistettu EU-tasolla.” Marko Mäki-Hakola
Jäsenvaltioiden ja toiminnanharjoittajien raportointivelvoitteet polttoaineiden kestävyyden todentamisesta kiristyvät ja valtioiden mahdollisuus myöntää investointitukia puun energiakäyttöön tarkentuu, MTK kertoo tiedotteessa.
Kiinteiden biopolttoaineiden kohdalla yli 7,5 megawatin laitosten tulee hyväksyttää kestävyyskriteerijärjestelmä Energiavirastossa. Aiemmin vaatimukset on kohdistettu 20 megawatin ja sitä suuremmille laitoksille. Biokaasulaitosten kohdalla kokoluokkaraja säilyy 2 megawatin tasolla.
”Suomalaisten metsien biomassa osana uusiutuvaa energiaa on tunnistettu EU-tasolla. Suomi on ilmoittanut, että vuoteen 2030 mennessä uusiutuvan energian osuus on energiankulutuksesta 51 prosenttia”, sanoo MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola tiedotteessa.
”Metsänhoidon laatuloikalla, metsien kasvun ja käytön varmistamisella ja kiertotalousajattelua tukevalla biomassan hyödyntämisellä tämä on mahdollista. Ilman metsätalouden uusiutuvuuden tunnustamista tämä olisi ollut täyttä utopiaa. Nyt on varmistettava säädösten fiksu toimeenpano.”
Energiakäyttöön menevästä puusta on todistettava, että sitä on käytetty kaskadiperiaatteen mukaisesti eli sen korkeimman käyttöasteen mukaan. Saha- ja vaneritukkien, kuitupuun, kantojen ja juurien käyttäminen energiaksi johtaa energialaitosten investointitukien loppumiseen.
”Neuvotteluissa päädyttiin määritelmään, joka käytännössä tarkoittaa, että teollisuuskäyttöön sopivan puun käyttämistä energiana ei voi laskea uusiutuvan energian tavoitteisiin”, Torvalds kertoo.
Biopolttoaineiden hankinnan on oltava johdonmukaista maankäyttösektorin hiilinielutavoitteen (lulucf) kanssa.
Uusiutuvan energian tavoite EU:ssa on 42,5 prosenttia vuonna 2030, ja sitä voidaan tarpeen vaatiessa kiristää 45 prosenttiin.
Juttua muokattu 30.3.2023 kello 13.20. Lisätty Nils Torvaldsin kommentit.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
