• Metsäbiomassa säilyy uusiutuvana energianlähteenä – yhä pienempien laitosten tulee raportoida käyttämästään puusta

    Euroopan parlamentti ja jäsenmaiden neuvosto saavuttivat sovun uusiutuvan energian direktiivistä.
    Tilaajalle
    Kaikki metsäbiomassa lasketaan uusiutuvaksi energiaksi, mutta energialaitokset eivät saa käyttää tukki- tai kuitupuuta, kantoja tai juuria energianlähteenä, sillä muuten ne menettävät investointituet.
    Kaikki metsäbiomassa lasketaan uusiutuvaksi energiaksi, mutta energialaitokset eivät saa käyttää tukki- tai kuitupuuta, kantoja tai juuria energianlähteenä, sillä muuten ne menettävät investointituet. Kuva: Markku Vuorikari
    Metsä|Metsäpolitiikka
    30.3.202312:39
    Anniina Jokinen

    Metsäbiomassa säilyy täysin uusiutuvana, saksalainen europarlamentaarikko Markus Pieper kertoo Twitterissä.

    Euroopan parlamentti ja jäsenmaista koostuva neuvosto saavuttivat sovun uusiutuvan energian direktiivistä tänään torstaiaamuna. Direktiivi on osa laajempaa Fit for 55 -pakettia, jonka tavoitteena on saavuttaa ilmastoneutraalius EU:ssa vuoteen 2050 mennessä.

    ”Olen yleisesti ottaen tyytyväinen neuvottelutulokseen vaikka kompromissista tietysti aina löytyy parannettavaa. Parlamentin kantaan tulee loppuneuvotteluissa aina lievennyksiä, mutta väittäisin, että myös parlamentti voi olla suuriin osiin tuloksesta tyytyväinen”, toteaa kestävyyskriteerin kohdalla parlamentin pääneuvottelijana toiminut europarlamentaarikko Nils Torvalds (rkp.).

    ”Direktiivi varmistaa, että ilmastotavoitteista ei tingitä samalla, kun jäsenmaat voivat olla tyytyväisiä direktiivin joustoihin.”

    Euroopan parlamentti äänesti syksyllä kannastaan, jonka mukaan primäärisen metsäbiomassan osuutta uusiutuvan energian tavoitteesta rajoitettaisiin. Primäärinen metsäbiomassa käsittää kaiken metsästä kaadetun puun rungot, oksat ja kannot mukaan lukien.

    Parlamentti olisi luokitellut primäärisen metsäbiomassan uusiutuvan energian tavoitteeseen vain, jos sen käyttö pysyy vuosien 2017–2022 keskiarvon alapuolella.

    Vaatimus primäärisen metsäbiomassan rajoittamisesta jää kuitenkin kokonaan pois, ja kaikki puuenergia luokitellaan uusiutuvaksi ilman rajoituksia.

    ”Suomi on ollut Euroopan mallimaita uusiutuvan energian hyödyntämisessä, ja metsät ovat ymmärrettävästi olleet tässä merkittävässä roolissa. Suomi on ollut hyvä esimerkki, että markkinat ohjaavat puun jalostuksen kannalta oikeisiin kohteisiin, eikä siihen ole tarvittu EU:n asettamia rajoitteita”, MTK:n energia-asiantuntija Anssi Kainulainen kommentoi tuoretta päätöstä tiedotteessa.

    ”Suomalaisten metsien biomassa osana uusiutuvaa energiaa on tunnistettu EU-tasolla.” Marko Mäki-Hakola

    Jäsenvaltioiden ja toiminnanharjoittajien raportointivelvoitteet polttoaineiden kestävyyden todentamisesta kiristyvät ja valtioiden mahdollisuus myöntää investointitukia puun energiakäyttöön tarkentuu, MTK kertoo tiedotteessa.

    Kiinteiden biopolttoaineiden kohdalla yli 7,5 megawatin laitosten tulee hyväksyttää kestävyyskriteerijärjestelmä Energiavirastossa. Aiemmin vaatimukset on kohdistettu 20 megawatin ja sitä suuremmille laitoksille. Biokaasulaitosten kohdalla kokoluokkaraja säilyy 2 megawatin tasolla.

    ”Suomalaisten metsien biomassa osana uusiutuvaa energiaa on tunnistettu EU-tasolla. Suomi on ilmoittanut, että vuoteen 2030 mennessä uusiutuvan energian osuus on energiankulutuksesta 51 prosenttia”, sanoo MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola tiedotteessa.

    ”Metsänhoidon laatuloikalla, metsien kasvun ja käytön varmistamisella ja kiertotalousajattelua tukevalla biomassan hyödyntämisellä tämä on mahdollista. Ilman metsätalouden uusiutuvuuden tunnustamista tämä olisi ollut täyttä utopiaa. Nyt on varmistettava säädösten fiksu toimeenpano.”

    Energiakäyttöön menevästä puusta on todistettava, että sitä on käytetty kaskadiperiaatteen mukaisesti eli sen korkeimman käyttöasteen mukaan. Saha- ja vaneritukkien, kuitupuun, kantojen ja juurien käyttäminen energiaksi johtaa energialaitosten investointitukien loppumiseen.

    ”Neuvotteluissa päädyttiin määritelmään, joka käytännössä tarkoittaa, että teollisuuskäyttöön sopivan puun käyttämistä energiana ei voi laskea uusiutuvan energian tavoitteisiin”, Torvalds kertoo.

    Biopolttoaineiden hankinnan on oltava johdonmukaista maankäyttösektorin hiilinielutavoitteen (lulucf) kanssa.

    Uusiutuvan energian tavoite EU:ssa on 42,5 prosenttia vuonna 2030, ja sitä voidaan tarpeen vaatiessa kiristää 45 prosenttiin.

    Juttua muokattu 30.3.2023 kello 13.20. Lisätty Nils Torvaldsin kommentit.

    Lisää aiheesta
    • Suomen tavoitteena on vähintään 51 prosentin uusiutuvan energian osuus vuonna 2030.

      Metsäpolitiikka | Kielletäänkö kuitupuun polttaminen? Metsänomistajille voi olla luvassa kylmää kyytiä keskiviikkona, kun puuenergian kohtaloa puidaan EU:ssa

      Tilaajalle
    • Ilmastopaneelin ehdottaman puun polton verottamisen piiriin kuuluvia 20 megawatin tai sitä suurempia polttolaitoksia on Suomessa arviolta 50–100. Kuvassa Kuopion Enegian Haapaniemen energialaitos.

      Energia | Ilmastopaneelin väläyttämälle puunpolton verotukselle tyrmäys Bioenergia ry:ltä: ”Puu on ainoa keino päästä nopeasti irti fossiilisista”

      Tilaajalle
    • Euroopan parlamentin maatalousvaluokunnan puheenjohtaja Norbert Lins saattaa pystyä vaikuttamaan Suomelle tärkeään kirjaukseen uusiutuvan energian direktiivissä.

      Metsäpolitiikka | Voisiko Suomelle epäedullinen metsäenergian kirjaus vielä muuttua EU-neuvotteluissa? ”Toivon, että lopputulos on parempi kuin parlamentin ehdotus”

      Tilaajalle
    • ”Parlamentin enemmistö oli yhtä mieltä siitä, että tulisi käyttää luonnonvaroja niin, että suositaan ilmastohyödyn ja luonto- ja ympäristövaikutusten takia pitkäkestoisia tuotteita energiapolton sijaan”, Niinistö painottaa.

      Metsäpolitiikka | Ville Niinistö avaa puuenergian tulevaisuutta EU:ssa: ”Tässä kannustetaan kehittämään puunkäytölle muita kohteita kuin poltto ‒ se on hyvä signaali suomalaiselle metsäteollisuudelle "

      Tilaajalle
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 5

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin