Yliö: Suomen on estettävä EU:n ja Mercosur-maiden välinen kauppasopimus

Euroopan unioni ja Mercosur-maat eli Argentiina, Brasilia, Paraguay ja Uruguay saavuttivat 6. joulukuuta 2024 sopimuksen vapaakauppasopimuksesta, jonka tavoitteena on kasvattaa kahdenvälistä kauppaa ja investointeja sekä purkaa kaupan esteitä.

Sopimuksen kannattajat väittävät sen luovan uusia taloudellisia mahdollisuuksia, parantavan sääntelyä ja edistävän kestävää kehitystä. Kuitenkin tutkimukset osoittavat, että sen taloudelliset hyödyt ovat mitättömiä suhteessa aiheutuviin haittoihin.

Euroopan komissio on esittänyt, että sopimus tukisi EU:n ja Mercosur-maiden talouskasvua. Lontoon kauppakorkeakoulun (LSE) vuonna 2020 laatiman selvityksen mukaan sopimuksen vaikutus EU:n bruttokansantuotteeseen (BKT) olisi pitkällä aikavälillä vain 0,1 prosenttia. Hollantilaisen tutkimuksen (Carrico ym. 2020) mukaan koko EU:n BKT kasvaisi vain 0,02 prosenttia. Näin pieni vaikutus osoittaa, ettei sopimus ole merkittävä kasvun moottori Euroopan taloudelle.

Sen sijaan sopimuksen kielteiset vaikutukset ovat huomattavat. Sopimus voi kiihdyttää Amazonin sademetsän hakkuita, sillä se lisää lihantuotannon ja soijan viljelyn kannattavuutta Mercosur-maissa. Metsäkato puolestaan edistää ilmastonmuutosta ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä.

Brasilian ja muiden Mercosur-maiden ympäristösäännökset ovat heikompia kuin EU:ssa, ja niiden valvonta on puutteellista. Sopimus ei takaa, että ympäristörikkomuksiin puututtaisiin tehokkaasti.

Mercosur-maiden maataloustuotanto ei noudata EU:n tiukkoja eläinten hyvinvointia, elintarviketurvallisuutta ja ympäristönsuojelua koskevia sääntöjä, mikä antaa Mercosur-tuottajille kilpailuedun eurooppalaisiin viljelijöihin nähden. Halvemmat ja löyhemmin valvotut tuotteet voivat syrjäyttää eurooppalaisia maataloustuotteita markkinoilta ja heikentää EU:n ruokatuotannon omavaraisuutta.

Sopimus heikentää myös kuluttajansuojaa, sillä EU:ssa elintarviketuotannolle asetetaan tiukat laatu- ja turvallisuusvaatimukset, joita Mercosur-maiden tuontituotteet eivät aina täytä. Lisäksi sopimuksen ympäristölausekkeet eivät sisällä vahvoja sanktioita, mikä mahdollistaa ympäristölle haitallisten käytäntöjen jatkumisen ilman merkittäviä seurauksia.

Valvontamekanismit ovat heikot, eikä sopimus takaa, että ympäristötavoitteita todella noudatetaan.

Suomi on tukenut sopimusta neuvottelujen alusta lähtien, mutta nyt on syytä arvioida uudelleen, palveleeko se todella Suomen ja Euroopan etuja.

Ranska on jo ilmoittanut vastustavansa sopimusta ja pyrkii muodostamaan EU:ssa riittävän vähemmistön sen kaatamiseksi. Presidentti Emmanuel Macron on painottanut, ettei maanviljelijöitä voida käyttää kauppapolitiikan pelinappuloina. Myös Italia ja Puola ovat ilmaisseet huolensa sopimuksen vaikutuksista.

Suomen tulisi liittyä Ranskan joukkoon ja torjua Mercosur-sopimus. Sopimus uhkaa suomalaisen ja eurooppalaisen maatalouden tulevaisuutta, suosii epäreilua kilpailua ja mahdollistaa kestämättömän tuotannon lisääntymisen. Suomalaisille viljelijöille tämä tarkoittaisi kovenevaa hintakilpailua, jossa vastuullinen tuotanto jää toiseksi halvemman ja heikommin valvotun tuonnin rinnalla.

Sopimuksen voimaantulo edellyttää EU:n jäsenmaiden, Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien hyväksyntää, mikä antaa Suomelle vielä mahdollisuuden vaikuttaa lopputulokseen.

EU:n ei tule tehdä kauppasopimuksia, jotka heikentävät eurooppalaista ruokatuotantoa ja -kulttuuria. Suomen on tässä tilanteessa puolustettava maanviljelijöitään ja ruokaturvaansa liittymällä Ranskan johtamaan oppositioon.

Suomessa Mercosur-sopimuksesta on annettu vääristynyt kuva, kuten Helsingin Sanomien 7.12. ilmestynyt juttu "Ekonomistit: Historiallinen sopimus voi avata suomalaisille yrityksille ennennäkemättömiä mahdollisuuksia Etelä-Amerikassa" osoittaa. Haastatellut ekonomistit Mika Maliranta ja Timo Vuori esittivät sopimuksen suomalaisyrityksille suurena mahdollisuutena, vaikka tutkimukset osoittavat, että koko EU:n BKT kasvaisi vain 0,02–0,1 prosenttia sopimuksen seurauksena.

Tämä ristiriita paljastaa, kuinka suomalaisessa keskustelussa on keskitytty perusteettomaan optimismiin samalla, kun sopimuksen ympäristö-, maatalous- ja kuluttajansuojariskit on sivuutettu.

Yhteenvetona voidaan todeta, että Mercosur-sopimuksen taloudelliset hyödyt ovat mitättömät suhteessa sen aiheuttamiin haittoihin. Siksi se tulisi hylätä.

Juha Tervala

taloustieteen kandiohjelman johtaja

Helsingin yliopisto

HS:n artikkeli: Ekonomistit: Historiallinen sopimus voi avata suomalaisille yrityksille ennennäkemättömiä mahdollisuuksia Etelä-Amerikassa | HS.fi