Lukijalta: Tekoälymurros on suuri yhteiskunnallinen mullistus – ehkä merkittävin vuosikymmeniin

Keksintöjen hyödyntäminen on historiassa ollut keskeinen selittävä tekijä valtioiden voimasuhteiden muutoksissa. Innovaatioiden nopea käyttöönotto on vaikuttanut taloudelliseen, sotilaalliseen ja poliittiseen valtaan.

Maatalouden synty mahdollisti ensimmäiset sivilisaatiot. Kirjoitustaidon avulla lait, verotus, kauppa ja kirjanpito saatiin toimimaan.

Historiasta löytyy esimerkkejä sivilisaatioista, joilla ei ole ollut halua ottaa käyttöön uusia keksintöjä. Uuden omaksuminen oli selviytymisen edellytys.

Tekoälymurros voi olla merkittävin muutos vuosikymmeniin tai mahdollisesti koko tämän vuosisadan aikana.

Tekoälyyn liittyy myös suuria riskejä, joiden toteutumisen todennäköisyys kasvaa, jos emme ole muutoksessa mukana.

Valtiovarainministeriön arvion mukaan tekoälyn säästöpotentiaali on hallinnossa jo nyt satoja miljoonia ja 2030-luvulla jopa useita miljardeja euroja vuodessa.

Puolustusvaliokunnan mukaan Euroopassa tekoälyn strategista merkitystä ei ole täysin ymmärretty. Sen merkitys ulottuu talouden ohella puolustukseen. Tekoäly mahdollistaa tiedustelutiedon analysoinnin, autonomiset järjestelmät, kyberpuolustuksen ja päätöksenteon nopeutumisen.

Tekoälyn käyttöä on kritisoitu, sillä työkalut tuottavat toisinaan vääriä vastauksia. Tekoälylukutaito perustuu käsiteltävästä teemasta saatuun kattavaan koulutukseen, yleissivistykseen ja kriittisyyteen.

Myös ihmiset tekevät omassa ajattelussaan virheitä. Tekoälyn käytön tai käyttämättä jättämisen kysymystä voi tarkastella myös eettisen velvoitteen näkökulmasta. Jos tekoäly suoriutuu tehtävästä nopeammin ja antaa luotettavamman tuloksen kuin koulutuksen saanut ammattilainen, onko väärin jättää tekoälyä käyttämättä?

Tekoälyn käyttöönottoa hidastaa lakien tulkinnanvaraisuus. Epävarmoissa tilanteissa käytöstä saatetaan pidättäytyä varovaisuuden vuoksi. Siksi lainsäädäntöä on kehitettävä jatkuvasti.

Pauli Kiuru

kansanedustaja (kok.)