• Lukijalta: Avoin keskustelu tekoälystä on tärkeämpää kuin koskaan – meihin vaikuttavat arjen valinnat ovat omalla vastuullamme

    Tekoäly muuttaa työelämäämme nopeammin kuin mikään aiempi teknologinen kehitys, kirjoittaa viestintä- ja tekoälykouluttaja Jukka Saksi. ”Jos keskustelua ei käydä ja ihmisiä ei osallisteta, jää osa väistämättä työelämän kehityksen ulkopuolelle. Se rapauttaa heidän työmarkkinakelpoisuuttaan ja vaikuttaa laajasti yhteisöihin ja perheisiin.”
    Syrjäyttääkö tekoälykehitys osan ihmisiä työelämässä? Kirjoittaja muistuttaa, että tekoälykehityksen arjen valinnat pitää työyhteisössä tehdä itse.
    Syrjäyttääkö tekoälykehitys osan ihmisiä työelämässä? Kirjoittaja muistuttaa, että tekoälykehityksen arjen valinnat pitää työyhteisössä tehdä itse. Kuva: Timo Filpus
    Mielipide|Tekniikka
    12.11.202417:30
    Lukijalta
    Jukka Saksi

    Tekoäly on tullut keskeiseksi osaksi työelämäämme, mutta sen hyödyntämisessä piilee merkittävä riski. Jos annamme tekoälyn tehdä ajattelutyömme puolestamme, uteliaisuutemme hiipuu ja kykymme heikkenevät. Vielä suurempi uhka piilee siinä, jos ulkoistamme tekoälylle näkemyksemme, arvomme, etiikkamme ja ihmisyytemme. Tällöin olemme pulassa – ja tämä voi olla ongelma, josta emme enää löydä ulospääsyä.

    Olen kysynyt tekoälykoulutuksissani ja some-kanavillani, miten paljon organisaatioissa keskustellaan tekoälystä. Vastausten perusteella noin 30 prosenttia työyhteisöistä ei osallista henkilöstöään avoimeen tekoälykeskusteluun.

    Tämä on huolestuttavaa, sillä tekoäly muuttaa työelämäämme nopeammin kuin mikään aiempi teknologinen kehitys. Jos keskustelua ei käydä ja ihmisiä ei osallisteta, jää osa väistämättä työelämän kehityksen ulkopuolelle. Se rapauttaa heidän työmarkkinakelpoisuuttaan ja vaikuttaa laajasti yhteisöihin ja perheisiin.

    Vaikka isot päätökset tekoälyn kehityksestä tehdään teknologian jättiyhtiöissä, ovat meidän vastuullamme ne arjen valinnat, jotka vaikuttavat meihin yksilöinä ja yhteisöinä. Tekoäly on erinomainen apuri, mutta meidän täytyy pysyä sen johtajina. Tämä edellyttää valppautta ja jatkuvaa uteliaisuutta.

    Avoin, osallistava ja realistinen keskustelu tekoälystä on tärkeää, jotta kukaan ei tipu kyydistä, pelko ei lamaannuta kehitystä, eikä yhteiskuntamme polarisoidu entisestään.

    Avoimuuden avulla voimme vahvistaa yhteiskuntamme yhtenäisyyttä. Tämä on olennainen osa vastuullisuutta, jossa päättäjät ovat avainasemassa, mutta meillä jokaisella on myös yksilöllinen roolimme.

    Jukka Saksi

    KTT, viestintä- ja tekoälykouluttaja

    Lisää aiheesta
    • Tekoälyn käyttö vaatii opettelua ja tottumista, mikä lisää työvoiman taakka – muun jo sinällään kuormittavan päälle, kirjoittaja muistuttaa. Kuvituskuva.

      Talous | Lukijalta: Ihmisten jaksaminen ja työn kuormittavuus kannattaa muistaa myös tekoälyn kohdalla

    • Tekniikka | Tekoäly on renkinä MT:n toimituksessa ‒ parhaimmillaan työ tehostuu selvästi, mutta sisältöjä kone ei tuota

    • Tekoäly parantaa parhaimmillaan sekä työn tehokkuutta että työviihtyvyyttä, kirjoittaja arvioi.

      Työmarkkinat | Lukijalta: Tekoäly tehostaa työtä mutta parhaimmillaan myös lisää työviihtyvyyttä ja pidentää työuria

    • Moni työtehtävä tulee muuttumaan tekoälyn myötä. Siksi sen käyttöön kannattaa tutustua avoimin mielin ja mahdollisimman varhain. Kuvituskuva.

      Talous | Työpaikoilla kannattaa sallia tekoälyn käyttö ja kannustaa siihen

      Tilaajalle
    • Minna Nissisen mukaan tekoäly ei tule poistamaan inhimillistä  kohtaamista ihmisten välillä.

      Yhteiskunta | Lukijalta: Tekoäly ei korvaa ihmistä vanhusten hoitajana

    • Vanhusta auttamassa. Kuvituskuva.

      Yhteiskunta | Lukijalta: Vanhusten hoito ei ole numeroleikkiä kansainvälisillä markkinoilla – tekoäly ei korvaa ihmistä vanhusten hoitajana

    Artikkelin aiheet
    tekoäly
    työelämä
    vastuullisuus
    avoimuus
    keskustelu
  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 3

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 4

      Siivekkäiden sanomaa

    • 5

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

    • 6

      Talous | Asiantuntijalta: Hitaasti muuttuva tuotanto kohtaa nopeasti muuttuvat markkinat

    • 7

      Rypsiöljyn käyttö polttoaineena maatilalla kannattaa

  • Lisää aiheesta Koneviestissä

    Koneviesti | AgXeed-peltorobotti vakuutti kokeilussa tarkkuudellaan ‒ kone noudatti ennakkosuunnitelmaa tarkasti

    Tilaajalle
  • Koneviesti tutustui ensimmäiseen Suomeen tulleeseen AgXeed-peltorobottiin touko-kesäkuussa Köyliössä.

    Koneviesti | AgXeed-peltorobotin anturit ja ohjelmisto korvaavat kuljettajan ‒ sähköinen voimansiirto on hyötysuhteeltaan hyvä

    Tilaajalle
  • Saku Tiaisen valmistama pienkuormaaja näyttää erittäin valmiilta ja pitkälle harkitulta koneelta. Koneen kehittämiseen tähän vaiheeseen onkin vaatinut useamman vuoden.

    Koneviesti | Autojen ja sekalaisten koneiden osista kuormaaja – näin syntyi itse tehty kuormain omalle pihalle