• Lukijalta: Myös hylkeiden suojelijoiden pitäisi kantaa vastuunsa

    Uutisotsikot kuolleista kuuteista herättävät jopa vihaa kalastajia kohtaan, kirjoittaa Risto Tolonen. Erityisesti Perämerellä hyljekanta voi erittäin hyvin, hän korostaa.
    Hylje. Kuvituskuva.
    Hylje. Kuvituskuva. Kuva: Maija Partanen
    Mielipide|Kalastus
    26.3.202617:15
    Lukijalta
    Risto Tolonen

    Perämeren tilanne on kalan ja kalastajan kannalta jo katastrofaalinen. Median kuutti kuoli -otsikot herättävät jopa vihaa kalastusta kohtaan. Jokaisen valitettavan tapauksen yhteydessä tulisi kuitenkin tarkastella kokonaisuutta eli kannan kasvua ja sen vaikutuksia lähikalan käyttöön.

    Saimaalla norppakanta kasvaa, vaikka kuutteja kuoleekin.

    Kuinka paljon Saimaalla voi olla norppia? 500 norppaa syö puoli miljoonaa kiloa kalaa vuodessa. Lähikalan menetys ei ole näin suuri mutta on merkittävä. Tuhansista norpista puhuminen sisävedessä on utopiaa, jos huomioidaan kannan kasvun vaikutukset.

    Lopulta norppa on uhka myös kaloille. Tämä tiedetään Perämerellä, jossa kalastajavahinkojen lisäksi hylkeet tulevat myös jokiin syömään kutevia vaelluskaloja. Tätä ei ole ennen koettu, mutta esimerkiksi WWF:n hyljesuojelu ei näe tätä ongelmaksi.

    Uhka on kuitenkin todellinen.

    Suojelussa tulisi tarkastella kuinka paljon on varaa menettää lähiruokaa. Lähikala on terveellistä, vähäpäästöisintä ravintoa. Rajoitukset vähentävät ranta-asukkaille tärkeää oman kalan käyttöä. Ammattikalastus ja lähikalan kauppa kärsivät mittavat vahingot. Myös huoltovarmuus on huomioitava, mahdollisuus kalavarojen hyödyntämiseen nyt ja tulevaisuudessa.

    Kun kala käytetään ruuaksi, vesistä poistetaan ravinteita.

    Kun kalastusta rajoitetaan, kalan saanti vähenee. Lähikala täytyy korvata pitkän hiilijalanjäljen tuotteilla.

    Vaikutusta on lopulta myös veden laatuun. Kun kala käytetään ruuaksi, vesistä poistetaan ravinteita. Hylkeen syömä kala jää sisäiseen kiertoon.

    Suojelunkin tulisi kantaa vastuuta. Yli 20 000 norppaa Perämerellä ei ole lannistanut WWF:n suojeluintoilua. Hyljekarkotin mahdollistaa kalastajan työn. WWF ei tätä huomioi vaan vastustaa karkottimen käyttöä. Järjestön mukaan karkotin on ”melusaastetta” hylkeille.

    WWF haluaa vieläkin esteitä kalaelinkeinolle, vaikka hyljekannat merellä voivat erittäin hyvin ja tuhot ovat ennätyssuuria.

    Kuutti kuoli -otsikoinnissa tulisi tarkastella norppakannan kasvua ja sen vaikutuksia kalakantoihin, kalastukseen, lähikalan saantiin, kalaelinkeinoon ja sen työllisyyteen ja ranta-asukkaiden elämään.

    Risto Tolonen

    Ii

    Lisää aiheesta
    • Nuottakalastusta. Kuvituskuva.

      Erä | Lukijalta: Hylkeiden suojelu aiheuttaa mittavat tuhot merellä – miten käy Saimaalla?

    • Harmaahylje. Kuvituskuva.

      Erä | Lukijalta: Perämeren kalakannat taantuvat jokien patoamisen ja rehevöitymisen seurauksena

      Tilaajalle
    • Harmaahylje. Kuvituskuva.

      Erä | Lukijalta: Harmaahylkeen muuttunut käyttäytyminen on pahin ongelma rannikon kalaelinkeinolle

    • Verkkokalastusrajoitukset päättyvät 30. kesäkuuta Saimaan norppa-alueella.

      Erä | Luonnonsuojelujärjestöt vetoavat Saimaalla kalastaviin verkkojen pitämiseksi pois vesistä myös heinäkuussa

    Artikkelin aiheet
    norppa
    kalastus
    Perämeri
    WWF
    lähiruoka
  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 3

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 4

      Siivekkäiden sanomaa

    • 5

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

    • 6

      Talous | Asiantuntijalta: Hitaasti muuttuva tuotanto kohtaa nopeasti muuttuvat markkinat

    • 7

      Yhteiskunta | Asiantuntijalta: Noitavainoilla ja natsi-Saksan juutalaisvainoilla merkittäviä eroja

  • Lisää aiheesta Koneviestissä

    Koneviesti | Kansainväliset Erämessut 2022 avattiin neljän vuoden tauon jälkeen