Asiantuntijalta: Fossiiliriippuvuudesta irtautuminen parantaa huoltovarmuutta, omavaraisuutta ja maatalouden kannattavuutta

Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) maaliskuinen viesti on synkkä: vuodet 2015–2025 ovat olleet maailmanlaajuisesti mittaushistorian 11 lämpimintä vuotta peräkkäin. Aikaikkuna kuumenemisen pysymiseen 1,5 asteessa on sulkeutumassa.

Viime vuonna sään ääri-ilmiöt, kuten helleaallot, rankkasateet ja trooppiset myrskyt, aiheuttivat laajoja vahinkoja ja koskettivat miljoonia ihmisiä. Suomessakin poikkeukselliset kuivuuskaudet, helteet ja tulvat ovat jo todellisuutta.

Samalla Euroopassa ja Lähi-idässä soditaan.

Ilmastokriisi ja sodat kietoutuvat toisiinsa. Yhteisiä nimittäjiä ovat mittaamaton inhimillinen kärsimys ja riippuvuus fossiilisista polttoaineista.

Fossiiliriippuvuuden vuoksi öljyn hintakriisi vaikuttaa Suomessakin paitsi energian hintaan myös muihin arjen, kuten ruoan, kustannuksiin. Fossiiliriippuvuus näkyy myös maatalouden kannattavuudessa ja riippuvaisuutena tuontilannoitteista.

Riippuvuutemme fossiilisista polttoaineista pakottaa meidät öljymarkkinoiden kautta rahoittamaan autoritäärisiä ja ennalta arvaamattomia valtioita.

Energiakriisin vuoksi Suomessa on herännyt jälleen keskustelu jakeluvelvoitteen höllentämisestä. Ruotsissa hallitus on päättänyt heikentää polttoaineiden verotusta väliaikaisesti uuteen kriisiin vedoten.

Kuten Valtiovarainministeriö on usein todennut, polttoaineiden kuluttajahinnat voivat alentua ainoastaan valtion verotulojen pienenemisen kustannuksella. Samalla höllennettäisiin päästöohjausta eli hidastettaisiin vihreää siirtymää. Kumpaakaan ei voi pitää perusteltuna huomioiden valtion talouden tilanne, ilmastokriisin eteneminen ja suojautuminen tulevilta energiakriiseiltä.

Energiamurroksen hidastelun sijaan todellinen tie ulos kriisistä on fossiiliriippuvuuden katkaisu.

Energiantuotannon osalta olemme jo pitkällä fossiilisista polttoaineista luopumisessa, mutta maatalous ja liikenne tuottavat yhä työsarkaa. Riittävä latausinfrastruktuuri myös raskaille ajoneuvoille ja valtaväylien ulkopuolella ovat seuraavat askeleet, joita pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen tulee vauhdittaa.

Energian säästö on ollut tehokas keino aiemmissakin energiakriiseissä. Liikenteessä se tarkoittaa esimerkiksi kevyen ja julkisen liikenteen vahvistamista sekä toimia liikennesuoritteen laskemiseksi.

Maataloudessa voidaan satsata fossiilisista polttoaineista luopumiseen työkoneissa, kierrätyslannoitemarkkinan kehittämiseen, biokaasun tuotantoon ja luomutuotantoon.

Toimista fossiiliriippuvuuden katkaisemiseksi voidaan linjata jo Orpon hallituksen huhtikuisessa kehysriihessä. Lisäksi on oikeudenmukaista tukea hintapiikeille haavoittuvaisimpia ryhmiä, mutta ohjauskeinojen on oltava aiempaa tehokkaampia ja paremmin kohdennettuja.

Osa muutoksista on heti viljelijöiden käsissä ja hallituksen tulee niihin myös kannustaa maataloustukipolitiikan kohdentamisella.

Esimerkiksi kasvinviljelyn panosriippuvuutta voidaan vähentää parantamalla maan kasvukuntoa esimerkiksi monipuolistamalla viljelykiertoa, lisäämällä typensitojien ja kerääjäkasvien viljelyä sekä luonnonmukaisen tuotannon menetelmien käyttöönotolla.

Fossiiliriippuvuudesta irti pääseminen on keskeinen huoltovarmuuskysymys.

Omavarainen energiajärjestelmä parantaa sekä kotitalouksien, maatilojen että yritysten mahdollisuuksia ennakoida ja vahvistaa koko yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. Ravinneomavaraisuus suojaa tiloja lannoitteiden hintapiikeiltä. Mitä enemmän nojaamme kotimaiseen uusiutuvaan energiaan ja kierrätyslannoitteisiin, sitä vähemmän Suomi on altis kansainvälisten markkinoiden hintavaihteluille tai geopoliittisille kriiseille.

Pienen maan ei kannata olla riippuvainen jättiläisten fossiilivarannoista vaan luoda oma polkunsa ja jatkaa rakentamista jo lähes fossiilivapaan sähköntuotantomme ja kotimaisen biokaasun varaan. Se tukee omavaraisuutta, huoltovarmuutta ja tavoitetta maailman ensimmäisestä fossiilivapaasta hyvinvointiyhteiskunnasta.

Hanna Aho

johtava asiantuntija

Suomen luonnonsuojeluliitto ry