Kelan polkemat hinnat romuttivat maaseudun Kela-taksitoiminnan

MT kirjoitti 13.2. Kela-taksitoiminnan ongelmista, tarkemmin sanottuna ajamatta jääneistä kyydeistä.

Kelan edustaja Anne Hauta kertoi, että varsinkin maaseudun lyhyille invakyydeille on vaikeuksia saada ajajia. Syyksi hän mainitsi, että monet autoilijat ovat vaihtaneet kalustoaan pienempään, monet autoilijat ovat poistuneet alalta taksiuudistuksen myötä tai ovat asemapaikkojen poistumisen jälkeen siirtyneet ajamaan kasvukeskuksiin paremman tilin toivossa.

Yhden keskeisen asian, yhteisen nimittäjän tälle kaikelle, hän varsin sujuvasti unohti mainita, nimittäin Kelan autoilijoille maksaman hinnan.

Kela on kilpailuttamalla onnistunut pudottamaan hinnat dramaattisesti. Oman maakuntani alueella hintataso on noin 25 prosenttia alle vuoden 2017 tason. Kuinkahan moni muu ala tarjoaa palveluitaan tai tuotteitaan vastaavalla alennuksella?

Mitä tulee taksitoimintaan yleensä (Kela-asiakkaat, sote-asiakkaat, kuluttaja-asiakkaat), taksiala varoitti uutta lainsäädäntöä Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikana valmisteltaessa, että varsinkin maaseudulla on vaarana taksipalveluiden huononeminen tai kenties loppuminen jossain kokonaan. Tämä leimattiin kuitenkin taksialan harrastamaksi protektionismiksi.

Vaan kuinkas kävikään? Uhat toteutuivat vähintään täysimääräisesti.

Miten tämä toiminta sitten sopii Suomen Keskustan ideologiaan? Keskustahan väittää olevansa ainoa puolue, jota maaseutu kiinnostaa ja joka hajauttaa, ei keskitä. Kuinka ollakaan, tämä Anne Bernerin (kesk.) taksilakiuudistus on kuin suoraan keskittämispolitiikan oppikirjasta.

Ex-pääministeri Sipilä totesi eräässä haastattelussa olevansa lakiuudistukseen erittäin tyytyväinen, saatiinhan taksien "monopoli" poistettua. Taisi vaan se vanha järjestelmä kuitenkin olla tätä nykyistä markkinaohjattua hässäkkää parempi. Tämä toki saattaa jäädä sellaiselta huomaamatta, joka elää kovin itsekeskeisessä kuplassaan.

Perttu Eerola

maanviljelijä, taksiautoilija