• Lukijalta: Suomi on pidettävä moniarvoisena yhteiskuntana

    Nykyinen kansallisuusaate ei ole sukua 1800-luvun lopun kansalliselle heräämiselle eikä 1900-luvun alun kieliriidoille, joiden perusteena oli ulkoinen uhka, kirjoittaa Osmo Nieminen. ”Se on vain väline soveltaa meille vierasta vihan ideologiaa vallan hankkimiseksi.”
    Eduskunta ja pikkuparlamentti juhlaliputuksessa. Kuvituskuva.
    Eduskunta ja pikkuparlamentti juhlaliputuksessa. Kuvituskuva. Kuva: Jaana Kankaanpää
    Mielipide|Politiikka
    24.6.202513:30
    Lukijalta
    Osmo Nieminen

    Tiettävästi Suomen alue on ollut jo ennen Ruotsin vallan aikaa kokonaan asuttu, joskin asutus on ollut hyvin harvaa. Täällä on elänyt monia, monelta suunnalta tulleita ihmisryhmiä, jotka ovat puhuneet monia kieliä.

    Vähitellen alueen yleisimmäksi kieleksi vakiintui Volgan mutkasta tulleiden kieli.

    Kielen eksaktius ei ihmisten kontakteissa ollut olennainen asia. Kaupankäyntihalua mutta myös vihaa ja muita tunteita voidaan ilmaista vähillä sanoilla. Voisi ajatella, etenkin Kalevalan rohkaisemana, että suomen kieli on eniten kehittynyt tarinoiden kerronnan ja viihteen tarpeiden tuloksena.

    Ryöstö- ja kauppamatkoille tulleilla on ollut omat kielensä. Eliitin kieliksi muodostuivat vallan kielet, mutta kaikki kieli-, yhteiskunta- ja kansallisuusryhmät ymmärsivät toisiaan riittävästi. Kirkolla oli tarve viestiä sanomaansa myös kansan kielellä.

    Suomi oli 1800-luvun puoliväliin asti monikielinen, monirotuinen ja moniuskontoinen alue. Pelko venäläistämisestä herätti eliitin ajamaan kansallisuusaatetta ja suomen kielen valta-asemaa. Tämä ei kuitenkaan estänyt ulkomaalaisten tuloa maahan. Kielikoetta ei rajalla ollut. Tämä joustavuus yhdessä luonnonvarojemme kanssa mahdollisti Suomen taloudellisen nousun.

    Tänä päivänä esiintyvä ”kantasuomalaisuusaate” voi ensi näkemältä muistuttaa 1800-luvun lopun kansallista heräämistä ja 1900-luvun alun kieliriitoja. Sen perusteena ei kuitenkaan ole minkäänlaista uhkaa. Se on vain väline soveltaa meille vierasta vihan ideologiaa vallan hankkimiseksi.

    Tällainen ideologia vahingoittaa maatamme. Parasta Suomelle on monikielisyys, monikulttuurisuus ja moniuskontoisuus, siis yleinen suvaitsevaisuus. Se tuo meille tämän ajan ”finlaysoneita” ja muita tekijöitä perheineen. Vähitellen he oppivat riittävästi kieltä ja suomalaista kulttuuria, kunhan pidämme sen korkealla tasolla.

    Oleskelulupa olisi annettava paljon nykyistä helpommin. Kotouttamisen olisi perustuttava ihmisten reaalisiin tilanteisiin.

    Osmo Nieminen

    Helsinki

    Lisää aiheesta
    • Suomalaisuus on ainutlaatuinen yhdistelmä kieltä, tapoja, arvoja, symboleita ja muita asioita.

      Politiikka | Oma kulttuurimme on maapallolla minimaalinen vähemmistökulttuuri – ”Kaikki kulttuurit ja elämäntavat eivät ole yhtä hyviä”

    • Elinvoimaista taajamaa Kiihtelysvaarassa. Kuvituskuva.

      Politiikka | Koko Suomea ei tarvitse pitää asuttuna – se kannattaa elää eläväksi

    • Moni suomalainen on äidinkielestään huolissaan. Tutkijoiden mukaan välitöntä huolta suomen kielen tulevaisuudesta ei ole. Kuvassa suomen kielen oppitunti. Kuvituskuva.

      Kulttuuri | Paljon käytettynä kieli kehittyy ja kukoistaa – pahin riski suomen kielelle ovat käyttäjien omat asenteet

    • Syömävelalla ostettiin kansa luulemaan, että Suomen menestystarina jatkuisi ilman uudistuksia.

      Yhteiskunta | Tyytyväisyys saavutettuun tilanteeseen tappoi entisen mallioppilaan kehityksen − nyt Suomen on aika ottaa oppia muilta

    • Politiikka | Venäläiskenraalien arvot eivät saa päästä Suomessa vallalle – oikeusvaltioperiaatetta pitää kunnioittaa

    • Keskustan puoluekokous Jyväskylässä kesäkuussa.

      Politiikka | Lukijalta: Suomi tarvitsee vahvan keskustan

    Artikkelin aiheet
    suomi
    moniarvoisuus
    monikulttuurisuus
    kansallisuusaate
    suvaitsevaisuus
  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 3

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 4

      Siivekkäiden sanomaa

    • 5

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

    • 6

      Talous | Asiantuntijalta: Hitaasti muuttuva tuotanto kohtaa nopeasti muuttuvat markkinat

    • 7

      Rypsiöljyn käyttö polttoaineena maatilalla kannattaa

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Traktori on usein peruskoneena lumiurakoinnissa.
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Viranomaisten käyttämä valta osoittautuu usein kohtuuttomaksi koneyrittäjälle – kunnioittaako viranomainen kansalaisia ja koneurakoitsijoita?

  • Nykyisestä karjanlantapoikkeuksesta luovutaan kahden vuoden siirtymäajan jälkeen. Kuvituskuva.

    Koneviesti | Uusi fosforiasetus voimaan – lannoituksen säätelyn kattavuus paranee

  • Hankinta- ja muuntotuet kohdennetaan jatkossa etenkin raskaaseen liikenteeseen sekä pakettiautoihin.

    Koneviesti | Muutoksia vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintatuen hakuaikoihin – painotus raskaassa liikenteessä ja pakettiautoissa