Kotoutuminen ratkaisee, kuinka yhteiskuntaan pääsee mukaan

Julkinen keskustelu maahanmuutosta on usein kaksijakoista ja saa nykyään myös yhä rasistisempia piirteitä. Keskustellaan, onko monikulttuurisuus hyvä vai huono asia ja nähdäänkö maahanmuutto uhkana vai mahdollisuutena.

Maahanmuutto on kuitenkin vääjäämätön maailmanlaajuinen ilmiö: ihmiset ovat kautta aikain liikkuneet työn, rakkauden, turvallisuuden ja paremman elämän vuoksi.

Myös Suomesta on lähdetty. Ennen ensimmäistä maailmansotaa sadat tuhannet suomalaiset muuttivat Yhdysvaltoihin köyhyyden ja viljelysmaan puutteen vuoksi. Talvi- ja jatkosodan aikana kymmeniä tuhansia lapsia lähetettiin Ruotsiin turvaan. Sittemmin sinne lähdettiin leveämmän leivän perässä.

Sen sijaan, että tietyt puolueet hakevat irtopisteitä pakolaiskiintiöiden määrän muuttamisesta tai maahanmuuttajien palveluiden leikkaamisesta, olennaisin kysymys on, miten varmistetaan, että Suomeen muuttavat saadaan nopeasti osaksi yhteiskuntaamme.

Uuteen maahan muuttaminen on aina valtava muutos. Siksi on tärkeää, että tarjolla on hyvät eväät kotoutumiselle, jotta oppii uuden maan kulttuurin, arjen niksit sekä kielen. Ilman näitä peruspalikoita on mahdotonta päästä osaksi yhteiskuntaa.

Hallitus puhuu maahanmuuton haasteista ja yrittää laittaa maahanmuuttajien syyksi milloin minkäkin yhteiskunnan ongelman, viimeksi vanhusten hoivan tilan. Samanaikaisesti se leikkaa rankalla kädellä kotoutumispalveluista, kieliopetuksesta sekä kotoutumista arjessa tukevilta järjestöiltä. Eli juuri siitä, mikä auttaa maahanmuuttajia kotoutumaan Suomeen.

Orpon hallituksen linjana on ollut tehdä tänne muuttaneiden kotoutumisesta mahdollisimman hankalaa. Tällainen ajattelu on vaarallista monella tapaa. Uudessa maassa, jossa puhutaan tuntematonta kieltä, on helpompaa päästä osaksi uutta yhteisöä tuettuna kuin yksin suossa rämpimällä. Se myös altistaa tulijat hyväksikäytölle.

Viime aikana olemmekin saaneet lukea työn perässä Suomeen muuttaneiden törkeästä hyväksikäytöstä. Riistoa on tapahtunut ympäri maata ja eri aloilla aina rakennusteollisuudesta ravintoloihin ja marjanpoiminnasta koulujen siivoukseen.

Suomessa olemme aina voineet olla ylpeitä reilusta maineestamme, mutta näin ei selvästi ole. Hallitus on esittänyt rikosnimikettä työelämässä tapahtuvalle törkeälle kiskonnalle, mikä on hienoa mutta riittämätöntä. Hallituksen kiristyvä politiikka ajaa täällä olevat entistä tiukempaan rakoon, mikä nostaa työperäisen hyväksikäytön riskiä.

Suomen etu ei ole, että maahanmuuttajat jätetään yhteiskunnan ulkopuolelle tai oppimaan kulttuuriamme omin avuin. Yhteinen etu on se, että tänne tulevat oppivat kielen, pääsevät töihin reiluilla ehdoilla ja asettuvat osaksi yhteiskuntaamme.