• Huonompi kuin ei mitään ‒ professori lyttää Luken laskentamallin

    Luken hiililaskentamallien tulokset on otettu totuutena sellaisenaan ja ilmastoneutraalisuustavoitteessa Suomen ilmastopolitiikan päätösten pohjaksi.
    Kuva: Timo Filpus
    Pääkirjoitus|Ympäristö
    14.4.202509:47
    Pääkirjoitus
    MT toimitus

    Tutkimustulos, jonka mukaan Suomen metsät eivät kykene sitomaan edes oman maaperänsä hiilidioksidipäästöjä, romutti laskennallisen pohjan metsien hiilinielulta. Tuloksien arvostelu kiihtyi, kun selvisi, että Ruotsin metsien maaperä toimii eri tavalla kuin meillä. Hiililaskelmien uskottavuus on ollut perustellusti koetuksella.

    Helsingin yliopiston suometsätieteen professori Annamari Laurén antaa blogissaan Suomen turvemaiden hiililaskentamallille täystyrmäyksen. Se kuuluu hänen mielestään sarjaan "huonompi kuin ei mitään". Samassa sarjassa on esimerkiksi suonen iskeminen sairailta ja valtamerilaivan navigoiminen kahvinporoista ennustamalla. (Metsälehti 9.4.)

    Blogissaan Laurén vertaa Luonnonvarakeskuksen (Luke) laskentamallia tuomiopäivän koneeseen, joka kuljettaa meitä vääjäämättä kohti suurempia laskennallisia maaperäpäästöjä ja miljardilaskuja. Hänen mielestään vuonna 2021 käyttöön otetussa turvemaiden laskentamallissa rikotaan keskeisimpiä tutkimuksen periaatteita.

    Laurénin mukaan hiililaskennan ongelmissa ei ole Laurénin mukaan kyse laskennan epävarmuuksista, vaan huonosti tehdystä tutkimuksesta. Sen tuloksia ei voi hänen mielestään käyttää mihinkään.

    Luken hiililaskelmien uskottavuus on ollut perustellusti koetuksella.

    Luken hiililaskentamallien tulokset on otettu totuutena sellaisenaan ja ilmastoneutraalisuustavoitteessa Suomen ilmastopolitiikan päätösten pohjaksi. Nykyisten laskelmien perusteella ei tavoitteiden saavuttaminen onnistu. Se johtaisi päästöoikeuksien ostamiseen miljardeilla euroilla muilta EU-mailta, jos niillä olisi todellisuudessa oikeuksia myytävänä. Ei taida olla.

    Maa- ja metsätalous ovat olleet hiilipäästöjenkin suhteen vuosia syytettyjen penkillä. Luken hiilimittausten perusteella on muun muassa vaadittu hakkuiden vähentämistä ja turvemaiden vettämistä. Kyse on ilman päästöoikeuksien ostamistakin miljardeista euroista.

    On hyvä, että maa- ja metsätalousministeriössä on vihdoin havahduttu. Ministeriö on päättänyt selvityttää Luken hiililaskennan. Hiilipäästöjen laskentamallien paikkansapitävyys on syytä selvittää tarkasti, koska kyseessä on koko Suomen kannalta isoista asioista.

    Lisää aiheesta
    • Metsien kasvu on notkahtanut aavistuksen sekä Suomessa että Ruotsissa.

      Metsäpolitiikka | Suomi laskee maaperän päästölähteeksi ‒ Ruotsi katsoo sen sitovan hillittömästi hiiltä

      Tilaajalle
    • ”Metsien maanalaisten hiilivarastojen ja niissä tapahtuvien muutoksien mittaaminen on vaikeaa. Siksi meillä on edelleen hyvin vähän asiaan liittyviä empiirisiä tutkimustuloksia”, Risto Isomäki kirjoittaa.

      Ilmastonmuutos | Isomäki: Luonnonvarakeskuksen hiilimallinnus on tyhjän päällä – ”Saatamme pahimmassa tapauksessa joutua maksamaan EU:lle”

    • On ilmiselvää, että tarvitsemme nykyistä parempaa mittauksiin perustuvaa tutkittua tietoa tosiasioiden selvittämiseksi, kirjoittaa Petteri Taalas.

      Ilmastonmuutos | Päästöoikeuksien ostamiselta hävisi pohja

    Artikkelin aiheet
    Luke
    hiililaskenta
    ilmastopolitiikka
    metsät
    Annamari Laurén
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kauppa | Miksi kaupalle sallitaan se, mikä viljelijöiltä kielletään? Tuottajajärjestöjen kantelu on myös kuluttajan asialla

    • 2

      Politiikka | Kasvukeskusten elinvoima hyytyy – olisiko viimein aika kääntää katse maakuntiin?

    • 3

      Politiikka | Kiinteistöveroa ei saa hivuttaa metsiin

    • 4

      Maanomistus | Kaavoituksella ei saa tehdä maatalouspolitiikkaa

    • 5

      Politiikka | Väkeä komennetaan nyt pikavauhtia Helsingin palatseihin ‒ parhaat osaajat äänestävät jaloillaan

    • 6

      Luonto | Siperianvapiti määritettävä riistalajiksi – mahdollisia ongelmia ei kannata jäädä odottelemaan

    • 7

      Maatalouspolitiikka | EU:lta tuli eläintuotannon puolesta painava viesti, joka vastustajienkin kannattaa lukea

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Uuden metsätien rakentamista on tuettu vuosina 2016-2023 keskimäärin 42 kilometriä vuodessa. Tukea uuden metsätien suunnitteluun voi hakea vielä tämän vuoden aikana.

    Koneviesti | Valtioneuvosto esittää uusien metsäteiden tekemisen tuen lakkauttamista vuoden 2025 alusta

  • Yksityistiet ovat merkittävä palanen huoltovarmuusketjussa sekä kotimaisen puun kuljetuksissa metsäteollisuudelle ja energian tuotantoon.

    Koneviesti | Yksityisteiden valtionavustuksiin esitetään korotuksia — asetusmuutos lausuntokierrokselle

  • Koneviesti | Vuoden 2023–2027 CAP-ohjelma on työn alla – nämä ovat ehdotukset tärkeimmistä viljelytoimenpiteistä