Postia ehostetaan myyntikuntoon asiakkaiden kustannuksella

Posti ilmoitti toukokuussa lopettavansa osoitteettoman ilmaislehtien jakelun vuoden 2025 alusta alkaen. Päätös uhkaa monia maaseudun paikallislehtiä ja muita yrityksiä. Osa kunnista on julkaissut viralliset tiedotteensa ilmaisjakelulehdissä. Posti perusteli päätöstä jaettavan vähenemisellä. Samalla yhtiö aikoo keskittää koneellisen postinlajittelun Helsinkiin ja vähentää 120 työntekijää Tampereen lajittelukeskuksesta. Aiemmin keväällä kerrotut muutosneuvottelut kuljetuksessa ja terminaaleissa johtivat 153 työntekijän vähennykseen. Pitkin kesää Posti on myös ilmoittanut vuoropäiväjakelun laajentamisesta eri puolilla Suomea. Käytännössä se tarkoittaa jakelupäivien vähentämistä.

Jatkuvien muutosneuvotteluiden keskellä olevan yhtiön voisi ajatella olevan taloudellisissa vaikeuksissa. Posti on kuitenkin hurjassa tuloskunnossa. Vuoden ensimmäisen puoliskon tulos oli yhtiön paras kymmeneen vuoteen. Rahaa jäi viivan alle rutkasti aiempaa enemmän vaikka liikevaihto supistui. Pakettibisneksen kasvuvuodet alkavat olla takana, mutta tulosta syntyy kun palveluja heikennetään ja työntekijöitä vähennetään. Perinteiset postipalvelut toivat Postille vuoden ensimmäisen puoliskon aikana runsaan 53 miljoonan euron käyttökatteen. Pakettibisnes ylsi runsaan 26 miljoonan ja logistiikkapalvelut vajaan 18 miljoonan euron käyttökatteeseen.

Posti on ollut valtiolle hyvä osingonmaksaja. Ensi vuonna tulossa on jälleen sievoinen osinkopotti. Viime syksynä Postin hallintoneuvoston puheenjohtaja Oskari Valtola (kok.) painotti, että valtio-omistaja edellyttää yhtiöltä kannattavaa toimintaa ja sopeutumista laskeviin jakelumääriin. Sitä Posti on todellakin tehnyt. Perinteinen postinjakelu on rajujen hinnankorotusten ja palveluiden heikentämisen jälkeen erittäin kannattavaa toimintaa Postille. Valtio-omistajan näkökulmasta tilanne on vähintäänkin erikoinen. Valtio maksaa mediayhtiöille sanomalehtien jakelutukea. Posti maksaa sen osinkoina takaisin valtiolle.

Yleensä yhtiöitä viritetään tuloskuntoon pörssilistautumisen alla. Keväällä hyväksytyssä omistajapoliittisessa periaatepäätöksessä hallitus mahdollisti Postin omistusosuuden pienentämiseen 50,1 prosenttiin asti. Tällä hetkellä valtio omistaa yhtiön kokonaan. Uusi omistajaohjausministeri Joakim Strand (r.) ei MT:n haastattelussa ottanut kantaa mahdolliseen Postin myyntiin (MT 22.7.). Hänen edeltäjänsä Anders Adlercreutz (r.) ei keväällä sulkenut sitä pois. Elokuussa aloittanut Postin uusi toimitusjohtaja, UPM:stä tullut Antti Jääskeläinen ei ole toistaiseksi aikeistaan julkisuudessa kertonut.

Postin myynti on ollut esille niin Juha Sipilän (kesk.) kuin Sanna Marinin (sd.) hallitusten aikana. Nykyinen Petteri Orpon (kok.) hallitus aikoo rahoittaa menojaan osittain valtionyhtiöiden myynnillä. Kovaa tulosta takova Posti voisi tuoda kassaan satojen miljoonien potin. Kyse on kuitenkin yhteiskunnallisesti merkittävästä ratkaisusta. Fyysinen postipalvelu on osa huoltovarmuutta. Samalla kyse on demokratian toimivuudesta ja kansalaisten oikeudesta saada asioitaan hoidettua muuten kuin digitaalisesti. Euroopan isoissa maissa ja Yhdysvalloissa postia jaetaan kuutena päivänä viikossa. Suomessa kolmipäiväinenkin jakelu toimii, miten sattuu.

Suomalaiset eivät odota Postilta voittojen maksimointia, vaan luotettavaa palvelua. Yhtiöitä hallinnoivien poliitikkojen tulisi pitää tämä mielessä, kun yhtiön tulevaisuutta pohditaan.