Maaseudun taksikyytien ongelmiin löydettävä ratkaisu

Vuoden 2018 heinäkuun alussa voimaan tullut liikennepalvelulaki mullisti taksi­liikenteen rajusti. Sen seurauksena aikaisemmin tiukasti säädelty ala siirtyi vapaaseen markkinajärjestelmään. Samalla poistuivat muun muassa taksien määrää koskevat rajoitukset sekä pakollinen taksi­kurssi. Myös taksimatkojen hinnoittelu vapautui ja päivystysvelvollisuus poistui.

Uudistuksen tarkoituksena oli lisätä taksinkuljettajien määrää ja madaltaa ammattiin pääsyn kynnystä. Tavoitteena oli myös, että asiakkaat tilaisivat suurimman osan, jopa 90 prosenttia kyydeistä erilaisten taksisovellusten kautta. Uudistus lisäsi asiakkaiden vastuuta, koska se vaatii heiltä valppautta ja valmiutta vertailla hintoja.

Uudistuksella oli hyvät tavoitteet, mutta käytännössä ne eivät toteutuneet. Takseja tuli kyllä lisää isoihin kaupunkeihin, mutta maaseudulla taksien määrä on vähentynyt ja saatavuus on heikentynyt. Hinnoittelun vapauttamisen seurauksena kyyti saattaa tulla yllättävän kalliiksi.

Ongelmia taksien kanssa on niin maaseudulla kuin kaupungeissakin. Maaseudulla ongelmaa pahentaa, ettei muuta julkista liikennettä ole. Yksi jatkuvasti esillä oleva ongelma on maaseudun Kela-kyydit. Kyydit tilataan pääosin taksikeskuksista.

Sonkajärveläinen taksiyrittäjä Eero Ryhänen arvostelee nykyistä järjestelmää, joka sallii kyytien valikoinnin. Sen sijaan, että kuljettajat ottaisivat vastaan tilatun Kela-kyydin, he valitsevat rahakkaimpia kyytejä. Tämän seurauksena Kela-kyydin odotusaika venyy pitkäksi. Joskus kyytiä ei tule lainkaan (MT 10.2.).

Vaikka Ryhäsen mukaan Kela-kyydit on kilpailutettu liian halvoiksi, pitäisi ne kuitenkin hoitaa.

Invalidiliiton noin vuosi sitten julkaiseman tyytyväisyyskyselyn mukaan tyytyväisiä Kelan järjestämiin taksipalveluihin oli 51 prosenttia ja tyytymättömiä 49 prosenttia vastaajista. Tyytyväisimpiä olivat he, joilla on vakiotaksioikeus. Se tarkoittaa, että asiakkaalla on mahdollisuus tilata taksi suoraan ennestään tutulta yrittäjältä tai kuljettajalta ohi välityskeskuksen (MTV3 22.10.2023).

Hallitus on uudistamassa taksilainsäädäntöä. Tavoitteena on muun muassa parantaa taksien saatavuutta, valvontaa ja kitkeä harmaata taloutta. Uudistuksen ei kuitenkaan edes odoteta ratkaisevan alan ongelmia. Liikenne- ja viestintäministeriön hallitusneuvoksen Elina Immosen mukaan syynä on, että taksiliikenteen ongelmissa on paljon alueellisia eroja (MT 12.2.).

Avainasemassa vaikuttaa olevan Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV). Suomen Taksi­liiton toimitusjohtaja Timo Koskinen muistuttaa, että esimerkiksi kilpailulainsäädäntö estää taksiyrittäjiä sopimasta päivystyksestä keskenään. Se voidaan katsoa kielletyksi markkinoiden jakamiseksi.

Kuntaliiton kehittämispäällikkö Johanna Vilkuna toivoo, että KKV selventäisi, mitä yritykset saavat ja eivät saa tehdä päivystyksestä sopiessaan. Immosen mukaan ennakkoratkaisua, miten taksipäivystyksestä voidaan sopia, ei luultavasti saisi ilman ongelmatapausta. Jos kilpailulaki ja pelko KKV:n mahdollisesta lain tulkinnasta estävät järkevän toiminnan, pitää lakia tai toimintamallia muuttaa. Kilpailuttamisen käytäntöjä voi Kuluttajaliiton pääsihteerin Juha Beurling-Pomoellin mukaan muuttaa esimerkiksi siten, että taksien päivystys on osa esimerkiksi koulukyytejä.

Ilman lainsäädäntömuutoksiakin Kela-kyytien toimimisen osalta vastuu on tilaajalla, palvelun tarjoajalla eli välityskeskuksilla sekä yksittäisellä yrittäjällä. Tilaajan eli Kelan tehtävä on varmistaa, että saa sitä, mitä tilaa. Miksi välityskeskukset ovat hyväksyneet niin alhaiset hinnat, ettei taksien kannata ajaa? Maaseudun taksi­ongelmiin on löydettävissä ratkaisuja, mutta käytäntöjä pitää muuttaa. Voisiko tässä soveltaa enemmän paikallista sopimista?