Tullit ovat maailmankaupan uusi normaali – eikä se ole maailmanloppu

Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välille odotetaan keskiviikkona kauppasopimusta, joka jäädyttäisi tullit suunnilleen nykytasolle edes joksikin aikaan. Yhdysvaltojen pitkän ajan tavoitteet elävät, eikä niitä tiedä varmasti kuin presidentti Donald Trump. Alun perin hän ilmoitti EU-maille 20 prosentin tullin ja on välillä väläyttänyt jopa 50 prosentin tuontiveroa. Tällä hetkellä yleinen tuontitulli Yhdysvaltoihin on 10 prosenttia. Autoja, alumiinia ja terästä verotetaan paljon ankarammin.

Tullit ovat osa Trumpin suunnitelmaa maailmantalouden muuttamisesta Yhdysvalloille edullisemmaksi. Taktiikkaa, jossa uhkailulla ja kiristämisellä pakotetaan heikommat suostumaan omiin ehtoihin. Trumpille tyypilliseen tapaan puheet muuttuvat koko ajan. Kovimmat tulliprosentit ovat neuvottelutaktiikkaa, mutta samalla hänen hallintonsa ohjaa maailmankauppaa uuteen asentoon historiallisella vauhdilla. Huhtikuussa hän ilmoitti ”vapautuksen päivänä” hurjista tulleista lähes kaikille maille.

Kun osakemarkkinat romahtivat ja Yhdysvaltojen lainakorot pomppasivat, Trump perääntyi ja ilmoitti 90 päivän tauosta kovimmille tulleille. Nyt kun 90 päivää on kulunut, hän palasi pitkälti samoihin prosentteihin esimerkiksi Japanin ja Etelä-Korean kohdalla. mutta antoi neuvotteluaikaa vielä elokuun alkuun. Jää nähtäväksi, jänistääkö Trump tälläkin kertaa.

Yllättävintä tullitempoilussa on, että huhtikuun osakeromahdusta lukuun ottamatta markkinat eivät juuri ole tulleista hetkahtaneet. Yhdysvalloissa osakekurssit ovat jo alkuvuoden tason yläpuolella, eikä talouden mittareissa ole toistaiseksi nähtävissä mitään romahduksen merkkejä.

Voi olla, että vaikutukset tulevat viiveellä tai tullien merkitys ei olekaan yhtä suuri kuin valtaosa ekonomisteista on arvioinut. Nykyiset jäädytetytkin tullitasot ovat korkeampia kuin koskaan toisen maailmansodan jälkeen. Trump pelaa joka tapauksessa uhkapeliä. On ihme, jos kovat tullit ja isot veronalennukset eivät saa kuluttajahintoja nousuun. Hän kuitenkin voitti vaalit pitkälti edellisen presidentin Joe Bidenin aikaisen inflaatiopiikin aiheuttaman tyytymättömyyden vuoksi.

Yhdysvaltojen kauppapolitiikassa on vahva geopoliittinen ulottuvuus. Kiinaa pyritään eristämään, vaikka maat pääsivät sopuun hurjimpien tullien alentamisesta. Yhdysvallat ei hyväksy kiinalaisten tuotteiden virtaa myöskään kolmansien maiden kautta. Maanantaina Trump uhkasi 10 prosentin lisätullilla kaikkia maita, jotka asettuvat kehittyvien talouksien BRICS-ryhmän tueksi.

BRICS on muun muassa Kiinan, Intian, Venäjän ja Brasilia löyhä liitto, jonka tavoitteena on siirtää maailmanpolitiikan painopistettä pois Amerikasta ja Euroopasta. Suomen kaltaiselle pienelle taloudelle tilanne on hankala. Maailman isot pelurit pakottavat valitsemaan puolia myös kaupankäynnissä. Suomi on presidentti Alexander Stubbin johdolla asemoitunut tiukasti amerikkalaisten kylkeen.

EU:n kannalta olennainen kysymys on, kuinka paljon Trumpin vaatimuksille voi antaa periksi ilman vastatoimia. Britannian esimerkin mukaan 10 prosentin tulli ja pienet helpotukset autoille ja teräkselle ovat mahdollisia, jos ollaan kilttejä liittolaisia. EU on kuitenkin lähes yhtä iso talous kuin Yhdysvallat.

Kauppasuhteissa ei kannata olla sinisilmäinen. Korkeampienkin tullien kanssa voidaan elää ja samalla vahvistaa Euroopan strategista riippumattomuutta. Erityisen tärkeää on pitää tiukasti kiinni eurooppalaisista laatu- ja ympäristövaatimuksista. Hormonilihaa ja kloorikanaa ei tänne kaivata.