Japanilla ja Suomella on paljon yhteistä, mutta ennätysvelkaantunut Japani lainaa itseltään

Suomen ja Japanin yhtäläisyyksiä ovat heikko talouskasvu, väestön vanheneminen, alhainen syntyvyys, kiihtyvä maassamuutto maalta kaupunkeihin, vähäinen maahanmuutto ja julkisen talouden velkaantuminen.

On selvää, että valtion velkaantuminen on aina eri asia kuin kotitalouden ottama velka ja sen suhteuttaminen tuloihin.

Valtiolle velka on ikuista, korot maksavat. Valtiot uusivat lainojaan laskemalla liikkeeseen uusia velkakirjoja erääntyvien tahtiin. Niin tekee Suomen Valtiokonttorikin.

Kun valtion velka suhteutetaan maan bruttokansantuotteeseen, Japani on kehittyneistä maista maailman velkaantunein kansakunta: Japanin valtiolla on velkaa 263 prosenttia suhteessa bkt:hen (maaliskuu 2023).

Keskeinen ero Japanin ja Suomen valtioiden velkaantumisessa on rahoituksen lähteissä. Suomen valtion velkakirjat ovat 90-prosenttisesti ulkomailla, kansainvälisillä sijoittajilla: instituutioilla, rahoituslaitoksilla, korkosijoittajilla.

Japanissa suhde on päinvastoin: yli 92 prosenttia Japanin valtion velasta on Japanin sisäistä. Suurimpana velkojana 43 prosentin osuudellaan on Japanin keskuspankki.

Japanilaiset lainaavat siis itselleen. Olen miettinyt, voisiko Japani päästä julkisesta velastaan vain yksinkertaisesti alaskirjoittamalla sen? Kuka kärsisi vai kärsisikö kukaan, kun velkarahoitus tulee kuin omasta pussista?

Japanilaiset instituutiot, pankit, vakuutusyhtiöt, eläkekassat ja yksityiset ihmisetkin omistavat Japanin hallituksen liikkeellelaskemia bondeja.

Japanin opettajien eläkekassa ei pitäisi siitä, jos heidän eläkevarojaan edes osin nollattaisiin.

Suomessa Petteri Orpon (kok.) hallitus on ottanut tavoitteekseen julkisen velan kasvun katkaisemisen.

Velkasuhteessa ei näy taittumisen merkkejä, vaan velkasuhde kasvaa lähes 82 prosenttiin vuonna 2027, arvioi valtiovarainministeriö 9. lokakuuta julkaisemassaan talouskatsauksessa.

Yhteistä on myös valtion budjettien alijäämäisyys: Japani, -6,4 prosenttia bkt:sta. Entä Suomessa?

”Julkinen talous heikkenee tästä vuodesta lähtien, ja julkisyhteisöjen alijäämä on 3 prosenttia, tai yli, vuosina 2024–2026”, arvioi VM.

EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen kriteereissä valtion budjetin alijäämä on rajattu kolmeen prosenttiin/bkt ja julkinen velka 60 prosenttiin.

Rajat ovat keinotekoiset ja maailma muuttuu, Eskoseni. Myös kasvusopimuksen kriteerejä on syytä muuttaa ja väljentää.

Vierailin viime keväänä Japanissa. Tein havaintoja ihmisistä ja elämästä, suurkaupungeissa ja maaseudulla.

Japanin talous ja yhteiskunta näyttivät pärjäävän. Palvelujen käyttö, katujen siisteys ja tunne turvallisuudesta kertoivat ostovoimasta ja vauraudesta.

Japani ei tukehdu valtion velkaan. Alhainen syntyvyys ja vanheneva väestö ovat vaikeammin ratkaistavia pulmia.

Kolumnin kirjoittaja on MT:n toimittaja.