Tuleva hallitus saa eteensä ison taistelun ‒ liikenteen verotus on pakko uudistaa

Polttoaineiden hinnoista on riittänyt puhetta pitkin kesää. Välillä rauhoittunut Lähi-idän tilanne pudotti raakaöljyn hintoja, mutta ei niinkään pumppuhintoja Suomessa. Viime päivinä suunta on ollut jälleen ylöspäin. Bensan kalleutta on selitetty jalostuskapasiteetin puutteilla ja vähentyneellä kilpailulla. Teboilin asemien sulkeminen on Kilpailuvirastonkin mukaan nostanut polttoaineiden hintoja.

Naapurimaissa kohonneita hintoja on kompensoitu veronalennuksilla. Jopa kalliissa Norjassa tankkaa nyt Suomea edullisemmin. Ruotsin porvarihallitus on saanut EU:lta erikoisluvan laskea bensaveroja unionin minimitasoa alemmas. Vaalitempuksi arvosteltujen alennusten jälkeen bensalitra on Ruotsissa paikoin lähes euron halvempi kuin Suomessa. Venäjällä hintaa suurempi ongelma on saatavuus. Ukrainan drooni-iskut ovat saaneet öljyvaltion polttoainehuollon polvilleen.

Hintoja ohjaa meilläkin verotus ja biopolttoaineiden jakeluvelvoite. Nykyhallituksen päättämistä polttoaineveron alennuksista viimeinen tulee voimaan vuodenvaihteessa. Sen vaikutus on pari senttiä litralta. Jakeluvelvoite nousee kolmella prosenttiyksiköllä. Seuraavana vuonna nousu on jo kahdeksan prosenttiyksikköä. Vuonna 2028 myös EU:n päästökauppa laajenee tieliikenteeseen. Käytännössä jakeluvelvoitteen kiristyminen nostaa enemmän dieselin kuin bensiinin hintaa. Dieselin kysyntä myös pysyy vakaampana, kun henkilöautokanta sähköistyy. Tämä kesä saattaakin olla viimeinen, jolloin diesel on vielä yleisesti bensaa halvempaa.

Tieliikenne on Suomen valtiolle perinteinen lypsylehmä. Viime vuonna valtio keräsi autoalan mukaan tieliikenteestä noin 7,5 miljardin euron verokertymän, kun mukaan lasketaan myös arvonlisäverot. Summa on moninkertainen verrattuna siihen, mitä tiestön ylläpitoon käytetään. Nykyisessä valtiontalouden tilanteessa on selvää, että autoilijat saavat maksaa yhteiseen kassaan jatkossakin. Liikenteen verotuksen uudistus on kuitenkin tekemättä, vaikka aiheesta on puhuttu yli vuosikymmen.

Erilaisia ajokilometreihin perustuvia maksuja ovat vuosien varrella ehdottaneet muiden muassa entinen Nokia-pomo Jorma Ollila ja liikenneministeri Anne Berner (kesk.). Hankkeet ovat kaatuneet käytännön toteutuksen monimutkaisuuteen ja huoleen yksityisyyden suojasta. Suomen kaltaisessa maassa autolla liikkuminen on välttämätöntä niin asioinnin kuin elinkeinoelämän kannalta. Tähän asti polttoaineiden verotus on ollut yksinkertaisin tapa kerätä rahaa ja ohjata liikkumista samalla ympäristöystävällisempään suuntaan.

Vero-ohjaus syö kuitenkin verotuottoja. Sähköautojen osuus ensirekisteröitävistä autoista on noussut yli puoleen. Se on tarkoittanut autoverotulojen romahdusta. Sähköautojen ja ladattavien hybridien ajoneuvoveroa on hieman korotettu. Sen tuotto ei ole juuri noussut, kun samalla vanhempien autojen veroa on laskettu. Autojen sähköistyminen vähentää polttonesteiden myyntiä, mikä osaltaan pienentää veropottia.

Liikenteen verotuksen uudistaminen on väistämättä edessä seuraavaa hallitusta muodostettaessa. Jotenkin pitää ottaa huomioon myös vuoden 2028 alusta uhkaava polttoaineiden hinnan reipas nousu. Karkeasti vaihtoehdot ovat käyttömaksut ja tietullit.

Yhtälö ei ole helppo. Sähköautojen roima veronkorotus vaikeuttaisi päästötavoitteiden toteutumista. Kilometriverot ja käyttömaksut taas ovat hankalia toteuttaa oikeudenmukaisesti. Ruuhkamaksut ja moottoritietullit ovat arkipäivää useissa Euroopan maissa. Poliittisesti ne ovat kuitenkin erittäin kiistanalaisia. Olennaista on pitää huolta siitä, että liikkumisen kustannukset eivät nouse kohtuuttomiksi siellä, missä autolla liikkuminen on ainoa vaihtoehto.