Jälleen uusi avaus yhteyksien alasajosta – nykypuheilla julkisen liikenteen käyttöä on turha yrittää edistää

On hädin tuskin kaksi viikkoa siitä, kun valtion omistama lentoasemayhtiö Finavia ehdotti raportissaan lentoliikenteen lopettamista useille maakuntakentille ja näiden kenttien alasajoa. Raporttia STT:lle tuoreeltaan kommentoinut Finavian toimitusjohtaja Kimmo Mäki perusteli esitystä kustannussäästöjen ohella sillä, että ”Suomen sisäisessä liikenteessä pitäisi käyttää enemmän muita kulkumuotoja kuin lentämistä”. (MT 13.1.)

Viime viikon lopussa julki tuli toisen valtiollisen toimijan eli liikenne- ja viestintävirasto Traficomin selvitys, jossa teilataan vuorostaan kiskobussiliikenteen jatko maakuntien vähäliikenteisillä, sähköistämättömillä radoilla. Liikenteen totaalista lakkauttamista ja maakuntien jättämistä yksityisautojen varaan Traficomkaan ei sentään esitä. Se korvaisi kiskobussit ”alueellisen tasa-arvon nimissä” kustannuksiltaan pienemmillä linja-autoilla. Nykyisin 14 kiskobussilla ja viidellä yhteysvälillä harjoitettava raideliikenne aiheuttaa vuositasolla valtiolle noin 20 miljoonan euron kustannukset. (mt.fi 25.1.) Vertailuksi voi ottaa nykyisen hallituksen päätös kaataa pitkälti toista miljardia euroa Turun ja Helsingin väliseen rataan. Silläkin saataisiin aikaan vasta yhteysvälin ensimmäinen etappi.

Alueet ymmärrettävästi haluavat pitää kiinni raideliikenteestä. Samoin ostopalveluliikenteestä nykyisin vastaava VR kannattaa junaliikenteen jatkumista kiskobussireiteillä. VR:n näkemys asettaa myös yhden Traficomin lakkautusperusteluista kyseenalaiseen valoon: Traficomin mukaan nykyinen kiskobussikalusto on tulossa käyttöikänsä päähän ja uusien junien hankkiminen maksaisi sadasta miljoonasta jopa 400 miljoonaan euroa. VR:n mukaan taas nykyisellä kalustolla liikennettä voidaan jatkaa vielä ensi vuosikymmenelläkin, kunhan se vain huolletaan hyvin.

Kummallista ajattelua Traficom harjoittaa siksikin, että lakkautettavaksi ehdotettujen kiskobussivuorojen matkustajamäärät ovat nousseet viidessä vuodessa neljänneksellä. Toissa vuonna kiskobusseilla tehtiin 515 000 matkaa. Toisin kuin valtaosa maan Helsinki-keskeisestä raideliikenteestä kiskobussiliikenne tarjoaa valtaosaltaan poikittaisia yhteyksiä. Ilman sitä moni lyhytkin junamatka jouduttaisiin tekemään suurten kaupunkikeskusten kautta kiertäen, mikä tekee omasta autosta monelle houkuttelevan vaihtoehdon.

Suomessa valitettavan moni julkinen yhteys on tarpeettoman heikko liian harvojen vuorojen vuoksi: mitä harvemmin ja huonompaan aikaan yhteyksiä liikennöidään, sitä harvemmalle ne ovat todellinen vaihtoehto. Välillä voisikin kehittää liikennettä niin, että asiakkaille pyritään ostopalveluillakin tarjoamaan nykyistä tiheämpää liikennettä. Se voisi jopa johtaa nykyistä suurempaan kysyntään.