Ulkoministeriön viisumilinjaus asettaa marja-alan samalle viivalle maatalouden kanssa – kesällä on hyvä syy suunnata metsään

Ulkoministeriö tiedotti perjantaina, että se ei enää myönnä thaimaalaisille luonnonmarjojen poimijoille turistiviisumeja. Konsulipäällikkö Jussi Tannerin mukaan syynä on, että marjanpoimijoiden kanssa on yleisesti tehty työsopimuksia, eivätkä he ole tulleet maahan matkailijoina. Tannerin mukaan myös marja-alalla esiintyvät väärinkäytökset, ovat enemmän sääntö kuin poikkeus. Ne liittyvät työvoiman hyväksikäyttöön, maahantulosäännösten rikkomiseen ja korruptioon (MT 18.3.)

Schengen-viisumihakemusten vastaanoton keskeyttäminen Thaimaassa koskee kaikkia hakijoita Suomen Bangkokin suurlähetystön toimipiiriin kuuluvissa maissa: Thaimaassa, Kambodzhassa ja Myanmarissa. Tämä merkitsee, ettei näistä maista tuleville luonnonmarjanpoimijoille myönnetä Schengen-viisumeja kesän 2024 satokaudeksi. Noin 90 prosenttia suomalaisista mustikoista, puolukoista ja muista metsämarjoista on ollut ulkomaisten poimijoiden keräämiä. Viime vuonna thaimaalaisille myönnettiin noin 2 000 viisumia metsämarjanpoimintaa varten. Poimijoiden määrä puolittui vuodesta 2022, jolloin Suomeen tuli lähes 4 000 thaimaalaista marjanpoimijaa. Aikaisempina vuosina määrät ovat olleet 3 000:n luokkaa.

Marja-alan ongelmista on puhuttu pitkään. Keskusrikospoliisi tiedotti jo kaksi vuotta sitten tutkivansa alaan liittyviä ihmiskaupparikoksia. Ulkoministeriön linjaus panee pisteen luonnonmarja-alan erikoiselle järjestelylle, jossa koko elinkeino on käytännössä perustunut turisteina köyhistä maista Suomeen saapuvien ihmisten työlle. Vuonna 2021 säädettiin niin sanottu marjalaki, jolla järjestely yritettiin saada laillisen valvonnan piiriin. Käytännössä marjalaki ei kuitenkaan poistanut toimintaan liittyneitä epäkohtia. Missään muussa Schengen-maassa vastaavaa turistiviisumilla työskentelyä ei ole sallittu.

Marja-alalla ulkoministeriön päätös herätti luonnollisesti tyrmistystä. Toimialajärjestö Arktiset Aromit ry:n toiminnanjohtajan Birgitta Partasen mukaan ministeriön päätös yllätti alan. Toiveena on, että ensi kesänä voitaisiin jatkaa vanhaan malliin ja sen jälkeen pohtia tilanteen ratkaisua. Alan viesti on, että ongelmista huolimatta valtaosa poimijoista on ollut järjestelyyn tyytyväisiä ja valtaosa yrityksistä on noudattanut sääntöjä. Näin varmaan onkin, mutta selvää on, että vanhaan malliin ei ole enää paluuta.

Hallituksen tavoitteena on löytää alalle toimiva ratkaisu 2025 poimintakaudesta alkaen. Ulkoministeriön mukaan poimijoiden maahantulon vaihtoehtoja ovat käytännössä työntekijän tai yrittäjän oleskelulupa. Työluvan edellytyksenä on maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksen mukainen palkka, noin 1 300 euroa kuukaudessa. Summa on nousemassa jatkossa 1 600 euroon. Yrittäjän oleskelulupaan taas vaaditaan muun muassa y-tunnus ja liiketoimintasuunnitelma.

Luonnonmarja-ala on nyt kausityövoiman suhteen samalla viivalla maatalouden kanssa. Pitkällä tähtäimellä linjaus luo alalle myös mahdollisuuksia. Lyhyellä tähtäimellä tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita marjojen saatavuuteen. Yhä useampi jaloste joudutaan mahdollisesti tekemään tuontimarjoista. Oletettavasti marjojen hinta nousee, mikä kannustaa metsiin lisää Suomessa asuvia. Marjanpoiminnalla voi kesän aikana saada tuhansien eurojen verottomat ansiot, jos aikaa ja kuntoa riittää.

Luonnonmarjojen hyödyntäminen on laajasti suomalaisen yhteiskunnan etu. Marjat kerätään kuitenkin pääosin yksityisten maanomistajien metsistä. Jokamiehen oikeuksilla on Suomessa pitkä historia. Niiden ensisijainen tarkoitus ei ole kuitenkaan mahdollistaa toisten omaisuuden vastikkeettomaan käyttöön perustuvaa liiketoimintaa. Vastuullinen marja-ala tuntee vastuunsa myös maanomistajia kohtaan.