
Ulkoministeriö ei voi myöntää thaimaalaisille luonnonmarjojen poimijoille Schegen-viisumeja, kertoo ulkoministeriön konsulipäällikkö Jussi Tanner.
Ulkoministeriö voisi muuten syyllistyä virkavirheeseen.
Schengen-viisumihakemusten vastaanotto Thaimaassa keskeytetään heti.
Schengen-viisumeja ei voi enää myöntää kolmesta syystä. Yksi on se, että luonnomarjanpoimijoiden kanssa on yleisesti tehty työsopimuksia.
”Se estää turistiviisumin myöntämisen”, Tanner kertoi perjantaina mediatilaisuudessa Helsingissä.
Ulkoministeriö keskeytti thaimaalaisten marjanpoimijoiden Schengen-viisumihakemusten vastaanoton väliaikaisesti joulukuussa 2022. Sitä päätettiin kuitenkin jatkaa ja hakemukset käsitellä erityisellä tarkkuudella. Tanner kertoo, että erityistä huomiota kiinnitettiin varallisuusehtoon.
”Satokausi 2023 on osoittanut, että on mahdotonta luotettavasti arvioida keskeisiä osia viisumihakemuksista, joten ei ole muuta vaihtoehtoa kuin lopettaa viisumihakemusten vastaanottaminen.”
Kolmas syy keskeyttämiseen ovat Tannerin mukaan marja-alalla esiintyvät väärinkäytökset, jotka ovat systeemisiä. Ne liittyvät työvoiman hyväksikäyttöön, maahantulosäännösten rikkomiseen ja korruptioon.
”Väärinkäytökset ovat alalla enemmän normi kuin poikkeus.”
”Kysymys ei ole yhdestä tai kahdesta yrityksestä. Valitettavasti.”
Schengen-viisumihakemusten vastaanoton keskeyttäminen Thaimaassa koskee kaikkia hakijoita Suomen Bangkokin suurlähetystön toimipiiriin kuuluvissa maissa: Thaimaassa, Kambodzhassa ja Myanmarissa. Tämä merkitsee, ettei näistä maista tuleville luonnonmarjanpoimijoille myönnetä Schengen-viisumeja kesän 2024 satokaudeksi.
Maahantulon vaihtoehto satokaudelle 2024 on työntekijän oleskelulupa, jolloin poimijan on oltava työsuhteessa työnantajaan.
Toinen vaihtoehto on yrittäjän oleskelulupa.
Suomessa jo oleskelevat tai maahan viisumivapaasti pääsevät voivat toimia poimijoina.
Viime vuonna thaimaalaisille myönnettiin noin 2 000 viisumia metsämarjanpoimintaa varten. Poimijoiden määrä puolittui vuodesta 2022, jolloin Suomeen tuli lähes 4 000 thaimaalaista marjanpoimijaa. Aikaisempina vuosina määrät ovat olleet 3 000:n luokkaa.
Marjanpoimijat ovat tulleet Suomeen turistiviisumilla eli Schengen-viisumilla.
Schengen-viisumin vaatimukset ovat aiempaa ryhmämenettelyä tiukemmat. Varallisuusvaatimukset olivat osalle thaimaalaisista marjanpoimijoista kynnyskysymys.
Viime vuonna luovuttiin myös poimijakiintiöistä, joista työ- ja elinkeinoministeriö aiempina vuosina neuvotteli Thaimaan viranomaisten kanssa.
Viime vuosina noin 90 prosenttia suomalaisista mustikoista, puolukoista ja muista metsämarjoista on ollut ulkomaisten poimijoiden keräämiä. Suurin osa on ollut thaimaalaisia.
Luonnonmarjoista kertyi vuonna 2022 poimintatuloja yhteensä 21,6 miljoonaa euroa. Mustikan poimintatulot olivat 12,7 miljoonaa euroa, puolukan 7 ja lakan 1,7 miljoonaa euroa, kertoi Ruokaviraston teettämä Marsi 2022 -tutkimus.
Länsi-Suomi sai 39 prosenttia luonnonmarjatuloista, perässään Lappi (27 prosenttia), Oulun-Kainuun alue (20 prosenttia) ja Itä-Suomi (15 prosenttia). Lapissa tulot kertyivät lähinnä mustikasta ja lakasta ja Länsi-Suomessa puolukasta ja mustikasta.
2022 jäädytettyä mustikkaa vietiin lähes 4,6 miljoonaa kiloa. Tärkeimmät vientimaat olivat Ruotsi, jonne vietiin 1,6 miljoonaa kiloa ja Kiina, jonne lähti 0,68 miljoonaa kiloa.
Tuoreena mustikkaa vietiin 2022 yhteensä 27 tonnia, Tullin ulkomaankauppatilasto kertoo.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
