Joko hallituksen eväät on syöty? Tuottajan aseman parantaminen jää puolitiehen

Petteri Orpon (kok.) hallitus on ohjelmassaan sitoutunut muuttamaan elintarvikeketjun tasapainoa alkutuottajan kannalta oikeudenmukaisempaan suuntaan. Keinoina hallitusohjelmassa mainitaan elintarvikemarkkina-, kilpailu- ja hankintalain tarkastelu ja muuttaminen sekä elintarvikemarkkinavaltuutetun tiedonsaantioikeuksien parantaminen.

Elintarvikemarkkinalain päivitys on parhaillaan lausunnoilla. Hallituksen sisäisestä väännöstä huolimatta esitys pitää sisällään vaikuttavia toimia, muun muassa kaupan omien merkkien suosimisen kiellon. Kilpailulakiin on toistaiseksi tehty vain pieni muutos liittyen elintarvikemarkkinavaltuutetun tiedonsaantioikeuksia parantamiseen. MT Liven haastattelussa torstaina maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) myönsi, että muita muutoksia kilpailulakiin ei ole suunnitteilla.

Ministerin linjaus tarkoittaa käytännössä, että tuottajan aseman parantaminen jää puolitiehen. Kilpailulaki vaatii välttämättä laajempaa tarkastelua. EU:n kilpailusäännöt mahdollistavat nykyistä laajemman tuottajien välisen yhteistyön. Suomalainen lainsäädäntö kaipaa tässä suhteessa päivitystä. Käytännössä on kyse esimerkiksi lannoitekaupasta, relevantin markkina-alueen määrittelystä ja huoltovarmuutta uhkaavista poikkeustilanteista. Myös epämääräiseen hinnoista puhumisen kieltoon olisi saatava järkevä ja yksiselitteinen linjaus, joka ei perusteetta rajoita yksilön perusoikeuksia.

Essayah otti ohjelmassa kantaa myös keskustelua herättäneeseen EU:n ennallistamisasetukseen. Ministeri lupaa, ettei kenenkään peltoja voida vettää pakolla. Puheenvuoro on tärkeä muistutus siitä, että asetuksen vaatimat toimet perustuvat vapaaehtoisuuteen. Tarvittaisiin porkkanaa, mutta julkista rahaa ei ole käytettävissä. Essayah toivoo mukaan yksityistä sektoria, joka voisi ennallistamista tukemalla kompensoida ympäristöhaittoja.

Ajatus on hyvä, mutta on hyvä kysymys, miten yritykset saadaan tähän mukaan. Samat ongelmat koskevat koko Eurooppaa. On hyvä kysymys, mitä asetuksesta lopulta eri maissa seuraa. Poliittiset tuulet ehtivät pitkällä aikajänteellä kääntyä moneen kertaan. Nopea ja poliittisesti erittäin perusteltu tapa vähentää päästöjä olisi korvata venäläinen ammoniakki kotimaisella vihreällä ammoniakilla. Tässäkin ministeri työntää palloa yksityisille yrityksille.

Vastauksena kasvinviljelijöiden kriisikokouksen vaatimuksiin Essayah tyytyi luettelemaan jo tehtyjä toimia. Niillä voi olla vaikutusta pitkällä aikavälillä, mutta tilanne on monella tilalla kriittinen juuri nyt. Tukien maksatusten aikaistaminen on vaikeaa, mutta kustannustukimallin rakentaminen olisi mahdollista nopeallakin aikataululla, jos poliittista tahtoa olisi riittävästi.

Käytännössä ministeri Essayah myönsi, että nykyisen hallituksen eväät maatalouden kriisin ratkaisussa alkavat olla lopussa. Elintarvikemarkkinalain päivitys on tärkeä, mutta sekin voi vielä kohdata vastarintaa hallituspuolueiden riveistä. Asiat menevät uusiksi EU-kauden vaihtuessa ja vaikuttajien mielenkiinto kohdistuu luonnollisesti jo tuleviin vuosiin.

Katse kannattaisi kuitenkin säilyttää nykyhetkessä. Sota lähenee Suomea, jauhelihaa on vaikea löytää ja monella tilalla ei yksinkertaisesti ole rahaa hankkia tarvikkeita ensi kevään kylvöihin.