Metsä palaa Etelä-Euroopassa, koska puuta käytetään liian vähän ja väärin

Mitä vähemmän metsää hakataan ja hoidetaan, sen parempi ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden kannalta. Tähän lauseeseen kiteytyy – mutkat suoristaen – merkittävä osa Euroopan unionin viime vuosien ilmasto-, ympäristö- ja metsäpolitiikasta.

Etelä-Euroopan massiivisia metsäpaloja on luonnollisesti retosteltu myös tältä pohjalta.

Ilmasto lämpenee, koska päästöjä on liikaa ja nieluja liian vähän. Kuumuus ja kuivuus lisäävät metsäpaloriskiä. Yksi johtopäätös on ollut, että metsien talouskäyttöä pitää vähentää entistä pontevammin.

Asetelma on tietysti kaikkea muuta kuin näin yksinkertainen.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusylijohtaja Antti Asikainen korostaa, että palotorjuntaan ja metsänielujen sekä biodiversiteetin lisäämisen yhtälöön ei ole yksinkertaista kaikkialla toimivaa vastausta (mt.fi 2.8.).

Erityisesti Ranskassa koettua metsäpalojen tuhoisuutta voidaan kuitenkin vähentää poistamalla metsien herkästi palavaa ylimääräistä biomassaa. Käytännössä puustoa pitäisi käyttää enemmän ja aktiivisemmin metsä- ja energiateollisuuden resurssina.

Pitkät kuivuuskaudet ja suuri määrä paloherkkää biomassaa muodostavat vaarallisen yhdistelmän, josta Etelä-Eurooppa yhä enemmän kärsii. Tämä korostuu muiden muassa Espanjan kasvavilla asumattomilla ja autioituvilla alueilla, missä hylättyjen maatilojen maista ja metsistä ei huolehdi kukaan.

Ranskan länsirannikon merimäntymetsät ovat tärkeä resurssi paikalliselle metsäteollisuudelle. Kuva: Baz Ratner

Luken Asikainen tähdentää, että paloriskiä voidaan vähentää myös sopeuttamalla metsiä lämpenevään ilmastoon. Esimerkiksi Portugalissa on tehty juuri päinvastoin. Maahan on teollisuuden tarpeita varten istutettu paljon herkästi palavaa eucalyptusta.

Tämän kaiken pitäisi nyt vaikuttaa myös laajempaan eurooppalaiseen metsäkeskusteluun. Järkevä aktiivinen metsätalous on lämpenevässä ilmastossa enemmän ongelmien ratkaisija kuin aiheuttaja.

Metsäpohjaisen biotalouden on pyrittävä entistä väkevämmin kohti fossiilisten polttoaineiden käyttöä vähentäviä korkean jalostusasteen tuotteita. Metsänhoidossa hiilinielujen kasvattamisen rinnalla on keskityttävä varmistamaan puuston kestävyys ja uudistuminen, kun ilmasto muuttuu.

Lämpeneminen ei vielä uhkaa vakavasti Euroopan metsävaroja, vaikka alueellisesti myös tuoreet metsäpalot voivat olla kriittisiä.

Savukoskella metsää paloi heinäkuussa 2025. Kuva: Lapin pelastuslaitos

Ranskan länsirannikon merimännyt ovat merkittävä resurssi yli 30 000 ihmistä työllistävälle metsäteollisuudelle. Sen koko liiketoimintamalli on toistuvien palojen vuoksi vaakalaudalla.