Palokuormaa kasautuu Euroopan metsiin, kun puulle ei ole riittävästi käyttöä – ”Metsänhoito voisi hillitä palojen tuhoisuutta”
Muuttunut ilmasto lisää metsäpalojen riskiä. Palojen voimakkuuteen voitaisiin vaikuttaa puuta hyödyntämällä, sanoo Luken tutkimusylijohtaja Antti Asikainen.Tilaajalle
Harvennuspuun ja hakkuutähteiden hyödyntäminen vähentäisi metsien palokuormaa. Kuva on pohjoisespanjalaiselta eukalyptusviljelmältä. Kuva: Joe AlvezJos tulevien metsäpalojen voimakkuutta haluttaisiin hillitä, palavaa biomassaa pitäisi poistaa riskialttiiksi arvioiduista metsistä, sanoo tutkimusylijohtaja Antti Asikainen Luonnonvarakeskuksesta. Hän on yhtenä kolmesta asiantuntijasta tuonut kirjoituksessaan esille, että Euroopan metsien puuston tilavuuden kasvu lisää tuhoisten metsäpalojen riskiä.
”Biomassan poistaminen voi tarkoittaa esimerkiksi harvennuksia tai hakkuutähteiden talteenottoa. Tehtiin mitä tahansa, biomassalle olisi hyvä olla jokin osoite, jonne sitä voidaan viedä. Isossa mittakaavassa vain metsä- ja energiasektorilla on resursseja tehdä tällaisia operaatioita.”
Asikainen kertoo nähneensä Espanjassa, miten palojen torjumiseksi korjatut hakkuutähteet haketettiin ja hake puhallettiin takaisin metsään. Hakkeelle ei ollut muuta järkevää käyttöä.
Myös Pohjois-Amerikassa hakkuutähteet ovat eräänlainen ongelmajäte, jota kasataan hakkuupalstojen reunoille ja poltetaan rovioissa metsäteiden varsilla talvikaudella.
Jos hakkuutähteille ja harvennuspuulle olisi kaupallista kysyntää, palojen leviämisriskiä ja voimakkuutta voitaisiin rajoittaa metsänhoitotoimin nykyistä laajemmin, kun sitä ei tarvitsisi tehdä niukoilla julkisilla varoilla.
”Jos lämpeneminen jatkuu, isoja metsäpaloja nähdään meilläkin. Niiden riski on toistaiseksi suhteellisen pieni.”
Suomessa käytävää metsäkeskustelua vasten pyrkimys metsien puumäärän vähentämiseen voi kuulostaa hämmentävältä. Sekä metsien hiilinielun kannalta että luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi metsiin on toivottu kasautuvan nykyistä enemmän puuta.
Puun hyötykäyttöä erityisesti energiantuotantoon on haluttu meillä rajoittaa, jotta hiili säilyisi metsissä, eikä karkaisi ilmakehään.
Suomen metsät ovat tyystin toisessa asemassa kuin metsät Keski- ja Etelä-Euroopan paloalueilla. Pohjoismaissa ilmasto on edelleen suhteellisen kosteaa. Metsää palaa Suomessa vain joitakin satoja hehtaareja vuodessa, kun Espanjan ja Ranskan tämän kesän suurimpien yksittäisten paloalueiden pinta-ala mitataan kymmenissä tuhansissa hehtaareissa.
”Toistaiseksi olemme metsäpalojen kannalta onnellisessa asemassa. Jos lämpeneminen jatkuu, isoja metsäpaloja nähdään meilläkin. Niiden riski on toistaiseksi suhteellisen pieni.”
”Havupuumetsät ovat erityisen alttiita.”
Maissa, joissa laajat metsäpalot ovat toistuva ja todellinen uhka, palojen torjunnalla on merkittävä sija metsien hoidossa.
Asikaisen mukaan palojen torjuntaan ja metsien hiilinielun sekä biodiversiteetin lisäämisen yhtälöön ei ole yksinkertaista vastausta, joka toimisi kaikkialla.
Asikainen näkee paloriskin kannalta merkittävimpinä erittäin tiheät, runsaasti kuollutta puuta sisältävät metsät Etelä- ja Keski-Euroopassa.
”Kun tällainen metsä jostain syystä syttyy – yleensä ihmistoiminnan seurauksena – palojen voimakkuus nousee tosi nopeasti. Havupuumetsät ovat erityisen alttiita.”
Asikainen korostaa, että muuttunut ilmasto on metsäpalojen keskeinen syy.
”Minkäänlainen metsänkäsittely ei poista metsäpalojen kasvavaa riskiä, kun ilmasto edelleen lämpenee. Mutta metsänhoito voisi hillitä palojen tuhoisuutta. Pitkät kuivuuskaudet yhdistettynä suureen määrään biomassaa hehtaarilla ovat vaarallinen yhdistelmä.”
Puunkorjuun kasvattamisen rinnalla toinen ratkaisu paloriskin vähentämiseen olisi metsien käsittelyn ja puulajijakauman muuttaminen.
”Metsänhoitosuosituksia pitää muuttaa ja on jo muutettukin muuttuneen ilmaston ja metsätuhoriskien takia. Yksi esimerkki siitä on lehtipuiden suosiminen niille sopivilla kasvupaikoilla. Niiden paloriski on nykyisen käsityksen mukaan pienempi kuin havupuilla.”
Vaikka metsäpalot ovat merkittävä metsätuhojen aiheuttaja Euroopassa ja niiden laajuus on kasvanut monissa maissa, ne eivät ole tehneet suurta lovea metsävaroihin.
”Euroopan metsävarat ovat edelleen olleet kasvussa. Metsäpaloilla on ollut toistaiseksi pieni vaikutus EU:n metsävaroihin suhteutettuna esimerkiksi Keski-Euroopassa esiintyneihin hyönteistuhoihin.”
Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia juttuvinkkejä sähköpostiisi tilaamalla maksuttoman metsäuutiskirjeen.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
