Yhdysvallat säilyy Suomen puolustuskumppanina myös jatkossa

Donald Trumpin arvaamattomuus Yhdysvaltain presidenttinä on herättänyt huolta Euroopassa. Trump ei ole toivotusti painostanut Venäjää Ukrainan kannalta siedettävään rauhaan, vaan tämän huomio on alkuinnostuksen jälkeen siirtynyt muualle. Viimeisin näyte Trumpin voimapolitiikasta ovat Israelin kanssa tehdyt iskut Iraniin. Sitä ennen Yhdysvallat kävi näyttävällä operaatiollaan vangitsemassa Venezuelan presidentin Nicolás Maduron.

Euroopalle Trump tarjoili shokkihoitoa uhkailemalla ottaa Grönlannin Yhdysvaltain hallintaan tarvittaessa voimakeinoin. Vastalauseisiin Trump vastasi vakioratkaisullaan eli painostamalla tulleilla.

Eurooppalaisia valtiojohtajia huolestuttaa lisäksi epätietoisuus Yhdysvaltojen sitoutumisesta puolustusliitto Natoon.

Gazaan Trump onnistui sen sijaan kätilöimään ainakin jonkinlaisen, joskin hauraan aselevon. Saavutusta himmentää YK:n kilpailijaksi mielletyn rauhanneuvoston perustaminen valvomaan alueen jälleenrakentamista. Suomi edustaa eurooppalaista valtavirtaa jättäytymällä neuvoston ulkopuolelle.

Epäluottamus Yhdysvaltoihin kumppanina näyttää levinneen myös tavallisiin suomalaisiin. Tämä käy ilmi Maaseudun Tulevaisuuden mielipidekyselystä, jonka mukaan kolmasosa suomalaisista olisi valmis purkamaan kaupat ainakin osasta amerikkalaisia F-35-hävittäjiä ja korvaamaan ne eurooppalaisilla hävittäjillä. Hieman useampi vastaaja suhtautuu ajatukseen kaupan purkamisesta kuitenkin yhä kielteisesti (6.3.).

Miehet suhtautuvat amerikkalaisiin yhteistyökumppaneina naisia myönteisemmin. Myös ikä vaikuttaa asenteisiin, sillä vastustus yhdysvaltalaishävittäjien korvaamista kohtaan nousee iän myötä.

Yhdysvaltalaisista hävittäjistä haluavat pitää tiukimmin kiinni korkeasti koulutetut. Asuinpaikalla ei ole merkittävää vaikutusta.

Epäluulon lisääntyminen on ymmärrettävää, mutta hävittäjäkaupan peruminen tai muuttaminen olisi paitsi hankalaa myös hölmöä. Se voisi merkitä sopimussakkojen lankeamista maksuun, minkä lisäksi se tekisi lähivuosien puolustusratkaisusta sekavan, kun hävittäjähankinta käynnistettäisiin uudelleen. Nykyinen Hornet-kalusto on tulossa käyttöikänsä päähän eikä huolellisesti valmistellun hankinnan avaamiseen ole aikaa. Kaiken lisäksi Venäjä varmasti seuraisi tyytyväisyydellä Suomen tempoilua.

On hyvä pitää mielessä, että kyse on vuosikymmenien päähän ulottuvasta, puolustuskyvyn kannalta kriittisen tärkeästä ratkaisusta. Yhdysvallat on nykyhallinnostaan huolimatta Suomelle keskeinen kumppani ja Naton merkittävin yksittäinen jäsenmaa. Donald Trumpin kausikin loppuu aikanaan. F-35 on lisäksi tuttu konetyyppi, sillä niitä on ostettu Eurooppaan paljon.

Suomi on kyennyt viime vuosina toimimaan ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan yksituumaisesti, mikä on pienen maan kannalta tärkeää. Esimerkeistä käyvät Nato-jäsenyys, maamiinojen palauttaminen ja rajaturvallisuutta koskevat lakimuutokset. Poikkeamana voi pitää ydinaseiden sijoitteluun liittyvän ydinenergialain muutoksen salamyhkäistä valmistelua. Tietovuotoja pelännyt hallitus ei ansaitse siitä korkeita tyylipisteitä, vaikka lain muuttamiselle on perusteita. Toivottavasti seuraava hallitus vaalii parlamentaarista yhteistyötä keskeisissä turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä.

Hyvät suhteet Yhdysvaltoihin ovat Suomelle tärkeitä, mutta samaan aikaan on kehitettävä eurooppalaista ja pohjoismaista puolustusyhteistyötä. Kaikkein tärkeintä on pitää huolta omasta puolustuskyvystämme.