Junien alinopeudet rapauttaisivat liikkumisen Suomessa
Liikenneverkon investointien lykkääminen voi tulla kalliiksi. Pitkien etäisyyksien maassa ihmisten ja rahdin on liikuttava sujuvasti.
Junien kulkunopeutta voidaan joutua rajoittamaan kulunvalvonnan vanhenemisen takia. Kuva: Johannes Tervo2.9.202606:00
Lue artikkelin tiivistelmä- Digiradan jatkorahoituksen puute voisi rajoittaa junien nopeuksia paikoin 80 kilometriin tunnissa nykyisen 200:n sijaan.
Suomen rataverkon toimivuutta rassaavat monet murheet. Runkoyhteyksien eli pääradan, Länsiradan ja itäisten yhteyksien kehittämisen lisäksi käsissä on jättimäinen korjausvelka. Tie- ja rataverkon remonttivaje on Väyläviraston ennusteen mukaan kasvamassa lähes 4,6 miljardiin euroon. 2029 lopulla se uhkaa nousta jo 5,5 miljardiin. Pääosa rahantarpeesta kohdistuu tieverkkoon, mutta myös rataverkon osuus on huomattava.
Haastetta riittää myös junien kulunvalvonnassa, sillä nykyinen järjestelmä on liikenteenohjauksesta vastaavan Fintrafficin mukaan vanhenemassa käsiin (MT 31.8.).
Digiradaksi kutsutun junaliikenteen kulunvalvonnan ja turvalaitteiden uudistuksen rahoituksesta on sovittu 2027 loppuun asti. Jos jatkorahoitusta ei tule ja hanke tyssää, junaliikenteen nopeutta voidaan Fintrafficin mukaan joutua rajoittamaan paikoitellen jopa 80 kilometriin tunnissa. Syynä on se, että ympäristön havainnointi jää tekniikan sijaan aiempaa useammin kuljettajan vastuulle. Pahimmissa skenaarioissa nopeus voi tippua esimerkiksi Tampereen ja Oulun välillä joillain osuuksilla 80 kilometriin tunnissa nykyisen 200:n sijaan, mikä pidentäisi matka-aikaa huomattavasti.
Uudistuksen on arvioitu maksavan noin 1,2 miljardia euroa 15 vuoden aikana. Vanhan järjestelmän ylläpito nielisi Fintrafficin mukaan 1,7 miljardia 2040-luvulle mennessä. Vaihtoehtoja on Fintrafficin mukaan kaksi: digirata tai nykyisen laitteiston uusiminen laite kerrallaan. Kokonaan uutta järjestelmää puoltaa mahdollisuus EU-tukeen.
Uutta järjestelmää puoltaa mahdollisuus EU-tukeen.
Julkisen talouden heikko tilanne ja sopeutuspaineet painavat jokaisen vastuullisen päättäjän takaraivossa. Suomi on kuitenkin pitkä maa, jossa sekä ihmisten että tavaroiden on liikuttava sujuvasti ja luotettavasti. Suomi elää viennistä, joka ei saa vaikeutua siksi, ettei rahti liiku tuotantolaitoksilta satamiin. Myös liikenteen päästöjen vähentäminen edellyttää sujuvaa joukkoliikennettä. Kertainvestointien lykkäämisellä saavutettu säästöpotentiaali voi lopulta tulla kalliimmaksi kulujen paisuessa vuosi vuodelta.
Juttua päivitetty 2.9. klo 08.10 tarkentamalla kohtaa Digiradan rahoitustilanteesta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
