Fintraffic: Junat saattavat jatkossa kulkea nykyistä hitaammin, koska turvajärjestelmät vanhenevat

Digiradaksi kutsuttu junaliikenteen kulunvalvonnan ja turvalaitteiden uudistus jäi ilman jatkorahoitusta valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa, vaikka liikenne- ja viestintäministeriö esitti hankkeelle rahoitusta.

Jos Digirata ei toteudu, junaliikenteen nopeutta voitaisiin joutua rajoittamaan jopa 80 kilometriin tunnissa.

Junien pitäisi ajaa hitaammin, sillä ympäristön havainnointi olisi enemmän kuljettajan vastuulla teknisten laitteiden sijaan. Kuljettajan pitäisi varmistaa itse esimerkiksi se, että raiteella ei ole esteitä.

”Esimerkiksi Oulun ja Tampereen väliä voidaan ajaa nyt yli 200 kilometrin tuntivauhtia. Jos mentäisiinkin 80 kilometriä tunnissa, vaikutus matka-aikaan olisi todella suuri”, sanoo Fintrafficin raideliikenteenohjauksen toimitusjohtaja Sanna Järvenpää.

Kyse on välttämättömästä korvausinvestoinnista. Jos uudistusta ei tehdä, seuraukset näkyvät sekä liikenteen sujuvuudessa että turvallisuudessa.

”Digirata on niin merkittävä ja laaja kokonaisuus, että se on varmasti budjettiriihen pöydällä mietinnässä. Puhutaan isoista euroista, joten vaatii yhteisen sitoutumisen, että tämmöinen hanke voi mennä eteenpäin suunnitellusti”, sanoo Järvenpää.

Uudistuksen kokonaiskustannukseksi on arvioitu noin 1,2 miljardia euroa 15 vuoden aikana.

Vanhan järjestelmän ylläpito tulisi kuitenkin vielä kalliimmaksi. Sen on arvioitu olevan noin 1,7 miljardia 2040-luvulle mennessä. Tähän päälle tulisi vielä uuden investoinnin hinta.

Järjestelmän uusiminen on käytännössä välttämätöntä.

”Kysymys on nyt pitkälti siitä, että mennäänkö Digirata-hankkeella, joka on taloudellisesti mahdollisimman tehokas vaihtoehto. Toinen vaihtoehto on, että joudutaan uusimaan laitteita yksi kerrallaan”, sanoo Järvenpää.

Junien kulkunopeuden hidastuminen pidentäisi matka-aikoja. Kuvituskuva. Kuva: Johannes Tervo

Investointiin voi hakea EU-tukea, toisin kuin nykyisen järjestelmän ylläpitoon. Digirataan liittyviä parannuksia on tehty jo Tampere-Pori/Rauma-rataosuudella. Osuuden 130 miljoonan euron budjetista yli 97 miljoonaa euroa katettiin EU-rahoituksella.

Joissain Keski-Euroopan maissa junaliikenteen täsmällisyys on selvästi Suomea heikompi. Se johtuu siitä, että perusjärjestelmien toimivuudesta ei ole huolehdittu riittävästi.

Junaliikenteen häiriöiden lisääntyminen ja kuljetusaikojen piteneminen vaikuttaisivat henkilöliikenteen lisäksi suoraan myös teollisuuteen ja vientiin.

Monet suuret metsäteollisuuden laitokset ovat riippuvaisia täsmällisistä junakuljetuksista, sillä esimerkiksi puuraaka-ainetta ei varastoida suuria määriä tuotantolaitoksilla.

Samoin vientisatamissa tuotteita siirretään junista nopeasti edelleen laivakuljetuksiin. Merkittävät viiveet rataliikenteessä voisivat siksi aiheuttaa välittömiä ongelmia metsäteollisuuden tuotannolle ja vientiketjuille.

Hallituksen budjettiriihi alkaa tiistaina ja jatkuu keskiviikkona.