Puolen miljoonan EU-potti Itä-Suomeen on suoranaista pilkantekoa ‒ Orpon pitää ryhdistäytyä EU-edunvalvonnassa

Itä-Suomen asia on pyörinyt poliitikkojen puheissa Venäjän hyökkäyssodan alkamisesta lähtien. Puheista huolimatta konkreettisia toimia on nähty vähän. Valtioneuvosto valmistelee parhaillaan Itäisen Suomen ohjelmaansa. Alueen maakuntajohtajista ja virkamiehistä koostuvan valmisteluryhmän on määrä saada toimenpideohjelma alueidensa elinvoiman parantamisesta valmiiksi vuoden loppuun mennessä (MT 11.10.).

MT:n tavoittamat hallituspuolueiden poliitikot eivät lupaa Itä-Suomen kehittämiselle erillisrahoitusta. Toistaiseksi budjettipäätöksiä on tehty kantaverkkoyhtiö Fingridin pääomittamisesta ja liikennehankkeista. Nykyisen hallituksen viimeinen hetki ottaa kantaa rahoitukseen on ensi kevään puoliväliriihessä. Oppositiossa keskusta on jo pitkään ehdottanut Itäisestä Suomesta erityistalousaluetta, joka käytännössä tarkoittaisi alueellisia verohelpotuksia. Vaikeassa valtiontalouden tilanteessa toiveet Itä-Suomen lisärahoituksesta ovat kääntyneet Euroopan unioniin. Aluekehityksen tukeminen on EU:n keskeinen tehtävä ja on selvää, että Venäjän hyökkäyssodasta kärsivien alueiden auttaminen palvelee myös unionin strategisia etuja. Käytännössä EU:n rahoitusinstrumentit ovat kuitenkin hitaita ja kömpelöitä vastaamaan uusiin haasteisiin.

Yhdeksässä Itä-Suomen maakunnassa käynnistetään 14. marraskuuta konsulttiselvitys siitä, miten alueen kärjistyviä ongelmia voitaisiin helpottaa. Selvityksen tekevät taloudellisen yhteistyöjärjestö OECD:n asiantuntijat. Selvityksen rahoittaa EU:n alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto niin sanottuna teknisen tuen hankkeena. MT:n tietojen mukaan kyse on ”noin puolesta miljoonasta” eurosta, joka otetaan koronaelvytyspaketista. Varsinaisen lisärahoituksen saaminen Itä-Suomeen näyttää olevan kiven takana. Isompia muutoksia rahoitusohjelmiin pystyttäisiin tekemään vasta kun EU:n budjettikausi vaihtuu vuonna 2028. Nihkeä suhtautuminen rahoitusohjelmien muuttamiseen on tyypillistä EU-komissiolle. EU:n hyväksyttävyyttä kansalaisten silmissä se ei kuitenkaan palvele.

Koronapandemian keskellä unionissa päätettiin jakaa 800 miljardia euroa elvytysrahaa. Rahoituksen painopiste oli vahvasti Etelä- ja Itä-Euroopan maissa. Suomi on hankkeessa selvä nettomaksaja. Koronakriisi oli jo ohi kun pääosa rahoista saatiin liikkeelle. Yllätyksenä ei tullut myöskään tuore EU:n tilintarkastustuomioistuimen raportti, jonka mukaan virheiden määrä tukien maksuissa on elvytysvälineen myötä lisääntynyt hurjasti. Iso osa rahoista on kaiken lisäksi edelleen käyttämättä, kun osa jäsenmaista ei ole keksinyt valtaville tukipoteilleen riittävästi kohteita. Tätä taustaa vasten puolen miljoonan euron konsulttiraha Itä-Suomeen on suoranaista pilkantekoa. EU:n teot ja puheet ovat jälleen kerran räikeässä ristiriidassa keskenään.

Itä-Suomen tilanteen helpottaminen vaatisi hallitukselta ja pääministeri Petteri Orpolta (kok.) aivan erilaista otetta. Venäjän hyökkäyssodasta kärsiviä alueita on pitkin unionin itärajaa useita. Käyttämättä jääneiden koronatukien uudelleenkohdentaminen pitää saada EU:n päämiestason keskusteluun ja toimeenpanoon nopealla aikataululla. Riippumatta EU-tason ratkaisuista Itä-Suomen tulevaisuus on keskeinen tekijä koko Suomen turvallisuudessa ja kasvupotentiaalissa. Loppuvuodesta valmistuva toimenpideohjelma on saatava pikaisesti käytännön toteutukseen. Ilman rahoitusta ohjelma ei kuitenkaan ole uskottavalla pohjalla. Jos hallitus epäonnistuu EU-tason edunvalvonnassa, pitää rahoitus järjestää esimerkiksi veronalennuksia perumalla.