Peltomarketti meni pois muodista – Mutta pärjääkö keskustamarketti yhtään paremmin?

K-ryhmä on viime vuosina jäänyt ruokakaupan markkinaosuustaistelussa pahasti S-ryhmän jalkoihin. Myyntiä lisätäkseen Kesko rakennuttaa ja suunnittelee vuoden 2025 ja lähivuosien aikana viisi uutta ja kolme korvaavaa K-Citymarketia eri puolille Suomea. (MT 25.7.). Enää ei rakenneta niin sanottuja peltomarketteja. Pääjohtaja Jorma Rauhalan mukaan uudet hypermarketit tulevat kaupunkiympäristöihin, koska ”kaupungistuminen tapahtuu kovaa vauhtia ja kuluttajat tykkäävät hypermarketeista”.

Kauppa vetoaa aina kuluttajien toiveisiin, vaikka se itse pitkälti määrittää, missä ihmiset asioivat. Aika moni hypermarketkävijä asioisi varmasti mielellään pienemmässä kaupassa, jos sellainen olisi lähellä, ja hintataso olisi edes jotenkin kilpailukykyinen. Kaupalle on tietenkin parempaa bisnestä myydä isoja määriä isoista yksiköistä. Kuluttajat maksavat tästä ilosta matkakuluina ja kauppamatkoihin hukattuna vapaa-aikana.

Keskon päätös luopua peltomarketeista kertoo aikojen muutoksesta. Runsas vuosikymmen sitten kaikki rakensivat kilpaa uusia peltomarketteja. Silloinen asuntoministeri Jan Vapaavuori (kok.) pyrki rajoittamaan kauppakeskusten rakentamista lainsäädännöllä. Sen jälkeen markettibuumia on hillinnyt ennen kaikkea Suomen huono talouskehitys. Keskon uudet Citymarketit ovat tulossa Lempäälän Ideaparkkiin, Vantaan Kivistöön, Kuopion Haapaniemeen, Oulun Ritaporttiin ja ja Espoon keskukseen. Kaupunkialueille sijoitettavia marketteja perustellaan usein ympäristösyillä. Käytännössä niihinkin tullaan usein autolla. Liikennejärjestelyt vain ovat hankalampia, kuin hieman etäämmällä keskustoista.

Kaupungistuminen on paitsi yleinen kehityskulku, myös monien poliitikkojen ja liike-elämän vaikuttajien ideologinen tavoite. Tällä hetkellä Suomen kasvukeskukset ovat täynnä myymättömiä pieniä kerrostaloasuntoja. Gryndaaminen on yleensä hyvää bisnestä, mutta aina ei sekään mene putkeen. Vantaan Kivistössä tontit eivät Ylen mukaan kelpaa rakentajille edes ilmaiseksi. Riittääkö uudenkaan marketin vetovoima kääntämään kaupungistumista vauhtiin?