Jätevesiasetuksen ja taksiuudistuksen kaltaiset katastrofit voidaan välttää – Uuden hallituksen otettava maaseutuvaikutusten arviointi viimeinkin vakavasti
Kun poliitikko uskoo riittävän vahvasti johonkin, hän ei välttämättä halua kuulla eriäviä mielipiteitä.
Kuva: Pentti VänskäMaaseutupolitiikan neuvosto MANE kannustaa seuraavaa hallitusta ottamaan käyttöön maaseutuvaikutusten arvioinnin (MT 3.4.). Neuvoston mukaan näin voitaisiin välttää lakien korjaaminen jälkikäteen ja säästää aikaa ja rahaa. Kyse ei ole uudesta ideasta. Hallitus suositteli maaseutuvaikutusten arvioinnin ottamista käyttöön jo 2009.
Esimerkkeinä huonosta lainvalmistelusta neuvosto mainitsee 2004 jätevesiasetuksen ja 2017 taksiuudistuksen. Molemmat aiheuttivat kohtuuttomia vaikeuksia maaseudulla asuville. Korjaavia muutoksia tehtiin vasta ison julkisen kohun jälkeen.
Ympäristövaikutusten arvioinnilla on tunnetusti pitkä historia. Vuonna 2016 perustettu lainsäädännön arviointineuvosto tutkii periaatteessa kaikkia vaikutuksia, jos ne ovat olennaisia jollekin ryhmälle. Periaate on hyvä, mutta on selvää, että kaikkien lakiesitysten kaikkia vaikutuksia ei mitenkään voida etukäteen kartoittaa.
Monesti on myös niin, että lakiesityksiin sisältyvät riskit kyllä tiedostetaan hyvissä ajoin, mutta niistä ei välitetä. Politiikka on viime kädessä ideologiaa. Esimerkkeinä mainituissa jätevesiasetuksessa ja taksiuudistuksessa oli vahva ideologinen tausta. Kun poliitikko uskoo riittävän vahvasti johonkin, hän ei välttämättä halua kuulla eriäviä mielipiteitä. EU-tasolla ongelma on vielä pahempi. Vaikutus joka koko Euroopan tasolla vaikuttaa pieneltä, voi olla yksittäiselle jäsenmaalle tai elinkeinolle järisyttävän suuri.
On kaikkien etu, että lainsäädäntö on laadukasta, eikä suuria korjausliikkeitä tarvita. Valmisteluun kannattaa käyttää riittävästi aikaa. Maaseutuvaikutusten arviointi on luonteva osa lainsäädäntöprosessia, jonka pitää kulkea mukana alusta lähtien. Kaikki vaikutukset eivät selviä tilastoista, vaan ihmisiä ja elinkeinoja pitää myös kuulla. MANE korostaa räätälöityjen ratkaisujen tarvetta. Sääntöjen ei tarvitse olla pilkulleen samat maaseudulla ja kaupungissa.
On kaikkien etu, että lainsäädäntö on laadukasta, eikä suuria korjausliikkeitä tarvita.
Maaseutuvaikutusten arviointia edistävät nyt niin EU, Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD kuin Maailman terveysjärjestö WHO:kin. Tänä vuonna aloitti toimintansa EU:n maaseudun seurantakeskus. Tutkittua tietoa päätösten taustaksi on tarjolla. Tulevan hallituksen pitää ottaa maaseutuvaikutusten arviointi viimeinkin vakavasti. Niin omassa työssään kuin EU-tason vaikuttamisessa.
- Osaston luetuimmat
