Kansa ja yritykset ottavat lomista mittaa

Jos erityisesti matkailualan toive toteutuisi, koululaiset viettäisivät kesälomaansa vielä ainakin tämän ja ensi viikon. Lomien myöhentämistä parilla viikolla on pitänyt esillä erityisesti matkailualan etujärjestö Matkailu- ja Ravintolapalvelut Mara, jonka mukaan siirto kasvattaisi alan yritysten liikevaihtoa vuosittain sadoilla miljoonilla euroilla ja työpaikkojakin tuhansilla (Yle 21.3.).

Matkailualan mukaan koulujen kesäloman loppuminen kesken elokuuhun sijoittuvan eurooppalaisen lomakauden vie alan yrityksiltä valtaosan asiakaskunnasta. Sesonkiluonteisesti toimivien yritysten ei ole kannattavaa pitää palveluitaan avoinna enää kotimaan lomien päätyttyä, vaikka ulkomaista kysyntää yhä olisi.

Moni yritys tarvitsee toimiakseen myös kausityöntekijöitä koululaisista ja opiskelijoista.

Alkukeväästä Taloustutkimuksella teettämässään kyselyssä Mara ja Palvelualojen ammattiliitto Pam saivat kansankin puolustamaan lomien siirtoa: siirron hyötyjä painottaen 57 prosenttia kansasta saatiin ajatuksen taakse.

MT:n tuoreessa kyselyssä ajatus saa sen sijaan huomattavasti nuivemman vastaanoton, kun kysymystä ei ollut kehystetty työllisyys- ja talousnäkökulmalla. Vain hieman useampi kuin joka kolmas suomalaisista kannattaa lomien siirtoa. Vastustajia on jonkin verran enemmän, 41 prosenttia.

Opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) kertoi Ylen maaliskuisessa haastattelussa ministeriönsä selvittävän kesälomajakson muuttamista, ja maanantaina hän kertoi julkisuudessa olevansa itsekin kahden viikon siirron kannalla. Myös Suomen Yrittäjät riensi puoltamaan esitystä (HS 18.8.). Opettajien etujärjestö OAJ taas vastustaa muutosta.

Sinänsä uusi asia lomien ajoittaminen työsesonkeihin ei ole: pitkä kesäloma on mahdollistanut riittävän työvoiman entisaikojen työvoimavaltaisille maatiloille, ja moni kansakoulua käynyt muistaa edelleen syksyn perunannostolomankin. Nykyisin maatalouden työvoimatarpeet eivät enää lomien sijoitteluun vaikuta, vaikka maatiloilla paljon sesonkiluonteista työtä olisikin tarjolla. Tekijät pelloille tulevat yhä useammin ulkomailta.

Huomattavaa on sekin, että yhä useammalle lapselle järjestellään opinnoista omia vapaita varsinaisen lomakauden ulkopuolella. Poissaoloja perustellaan yleensä matkojen halvemmilla hinnoilla sesongin ulkopuolella. Eurooppalainen lomien harmonisointi voisi saada suomalaiset yhä enemmän järjestelemään lomia aivan omien aikataulujensa mukaan.