Yle joutuu ottamaan syytökset todesta puolustaessaan budjettiaan

Yleisradio on ajautunut jälleen poliittisen kiistelyn kohteeksi. Molemmat suuret oppositiopuolueet kokoomus ja perussuomalaiset olisivat valmiit leikkaamaan valtion mediayhtiön seuraavan vaalikauden rahoituksesta.

Ylen johdolle porvaripuolueiden kritiikki on hankala paikka erityisesti nyt, kun julkisia menoja ollaan joka tapauksessa leikkaamassa

Perussuomalaiset on ollut tyytymätön Ylen uutislinjauksiin ja ohjelmapolitiikkaan jo pitkään. Puolueen kannattajien mielestä erityisesti Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminta on värittynyttä.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavion mukaan Yleisradiosta on tullut vihervasemmiston ääni. Puolueen lääke tähän olisi se, että Ylen 600 miljoonaan euroon nousevasta rahoituksesta leikattaisiin neljännes pois.

Myös kokoomus ajaa lähes yhtä suurta leikkausta Ylen budjettiin, vaikka ei suoraan arvostelekaan yhtiön ohjelmia.

Kokoomus perustelee säästöesitystään julkisen talouden kriisillä ja yksityisen median aseman turvaamisella. Aivan tuntemattomia arviot vihervasemmistolaisuudesta eivät ole porvarienkaan riveissä.

Oikeistopuolueet eivät ole ajatuksineen yksin. Arvostelijoita on muuallakin. Monet kaupalliset kilpailijat ovat avoimesti syyttäneet Yleisradiota markkinahäiriöiden aiheuttamisesta.

Maa- ja metsätaloustuottajien etujärjestö on kritisoinut kirpeästi Yleä ympäristöuutisoinnissa ja omistussuojan sivuuttamisesta.

Maaseudulla Ylen tarjontaan ollaan muutenkin huomattavasti pääkaupunkiseutua tyytymättömämpiä. Kun Ylen palveluihin pääkaupunkiseudulla oli keväällä tyytyväisiä lähes 60 prosenttia kansalaisista, maaseudulla heitä oli vain runsaat 40 prosenttia (MT 6.4.). Tilanne on ollut samanlainen myös aiempina vuosina.

Vaikka Ylen aluetoiminnassa työskentelee yli 400 journalistia, maakuntien elämänmuotoon, maaseudun arvostukseen ja elinkeinoihin Yle ei tunnu saavan otetta millään.

Kun Yleisradiota syytetään vihervasemmiston ja metropolin ajatusmaailman ylitarjonnasta, voisiko taustalla olla niinkin yksinkertainen asia, että väitteet ovat ainakin osaksi totta.

Yhtiön hallintoneuvoston kokoomuslainen puheenjohtaja Arto Satonen on kuitenkin kotoisin Sastamalasta ja hallituksen puheenjohtaja Matti Apunen on entinen Elinkeinoelämän valtuuskunnan pomo. Myös toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila on muun muassa Elinkeinoelämän hallituksen jäsen.

Aivan suoraan kolmikkoa ei voi vihervasemmistoon eikä edes pääkaupunkiseutuun liittää.

Poliitikkojen kritiikin suhteen yhtiön pitää pysyä lujana, mutta tämänkaltaiseen keskusteluun Yleisradion ei olisi pitänyt ajautua.

Aivan toinen asia on, mitä tilanteelle voi tehdä. Varsinaisesta journalismista erityisesti poliitikkojen on syytäkin pysyä erossa.

Ylen toimittajien ammattitaitoa tai pyrkimystä totuuteen ei ole syytä kiistää. Sen sijaan näkökulmat, alueelliset aiheenvalinnat ja esimerkiksi ympäristöasiantuntijoiden monipuolisempi käyttö ovat asioita, joihin ainakin toimitusten johdon on mahdollista vaikuttaa.

Ilmastonmuutoksen vastustaminen ei ole vasemmiston ja vihreiden yksinoikeus. Hyviä ja monipuolisia keinoja on tarjolla muualtakin. Jopa maaseudulta, jonka metsiin ja maaperään hiili paljolti sidotaan.

Kirjoittaja on MT:n päätoimittaja.