”Tästä alkaa halpuutuksen uusi aalto”, MTK:n Eerikki Viljanen arvasi, kun Coop tuli S-kauppoihin – huoli heräsi alkuperän hämärryttämisestä ja hintojen polkemisesta
MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja pohtii, riittääkö muutaman prosentin osuus tuontisianlihaa kaupan valikoimassa painamaan loppujen yli 90 prosentin kotimaisen tuotannon hintaa alas.Tilaajalle
Eerikki Viljanen kuvattuna MTK:n valtuuskunnan kevätkokouksessa 2022. Kuva: Kimmo HaimiMTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Eerikki Viljanen arvasi jo syksyllä, että Coop-merkin tulo S-markettien hyllyille tarkoittaa halpuutuksen jatkumista.
”Syksyllä MTK:n valtuuskunnan kokouksen avauspuheessa sanoin, että tästä alkaa halpuutuksen uusi aalto. Kaupalta tuli kommentteja, että maalailemme turhia uhkakuvia. Nyt voi sanoa, että kävi juuri niin kuin ennustimme.”
Viljasen mukaan suurin huoli kohdistuu siihen, että ulkomaisia elintarvikkeita käytetään keinona painaa kotimaisten tuotteiden hintoja entistä alemmas.
”Kyse on siitä, että riittääkö muutaman prosentin osuus tuontisianlihaa kaupan valikoimassa painamaan loppujen yli 90 prosentin kotimaisen tuotannon hintaa alas?” Viljanen pohtii.
Kaupat saattavat myös myydä joitakin eriä tappiolla sisäänheittotuotteina.
Viljanen toivoo, että Atrian sianlihan korvaaminen tanskalaisella ja sen myyminen Coop-tuotemerkin alla on yksittäistapaus ja niin sanotusti vahinko, eikä tarkoituksellinen teko alkuperän hämärryttämiseksi.
”Se olisi tuhon tie, jos koetettaisiin pumpata kotimaisten elintarvikkeiden hintoja alas.”
”Kuluttajan on tiedettävä, mitä ostaa.”
”Kaupalla on toki oikeus päättää, mitä pitää valikoimissaan, mutta tuotteiden alkuperä on tuotava selkeästi esiin. Siihen tuottajilla, jalostajilla ja kuluttajilla on selkeä yhteinen intressi, jota Coop-touhu hämärtää.”
Viljanen painottaa, ettei kuluttaja välttämättä huomaa, jos kaupan oman tuotemerkin liha vaihtuu yhtäkkiä kaikessa hiljaisuudessa tanskalaiseen tai saksalaiseen tai jopa kaukomaiden tuotteisiin. Niiden tuotanto eroaa kotimaisesta tuotannosta hyvin paljon, joten kyseessä on aivan eri tuote.
”Jos elintarvikkeen sisällöstä ei selkeästi viestitä, helposti nojataan vain mielikuvaan, että sisältö olisi kotimaista. Kuluttajan on tiedettävä mitä ostaa.”
Viljanen tiedostaa, että kuluttajat katsovat tällä hetkellä tarkasti hintoja. Kotimaista sianlihaa ei voida tuottaa aivan niin halvalla kuin tanskalaista, koska eläinten olot pidetään Suomessa parempina. Täällä siat saavat muun muassa säilyttää saparonsa, eikä häntien purentaa juuri esiinny, koska eläimillä on enemmän tilaa.
”Kuluttajan on ymmärrettävä, että Coop-erä on paljon halvempi, koska se ei ole samaa tavaraa.”
Jos kuluttajille ei tehdä eroa selväksi, tilanne käy Viljasen mukaan ”fataaliksi suomalaiselle tuotannolle”.
MTK on jo pitkään vaatinut alkuperämerkintöjen selkeyttämistä ja kaupan hallussa olevien tarkempien tuotetietojen laajentamista muidenkin kuin kaupan käyttöön.
Pöydällä on muun muassa reilun kaupan lakiesitys ja elintarvikemarkkinavaltuutetun valtuuksien lisääminen.
”Markkinan tasapainoa ja reiluutta on pystyttävä arvioimaan.”
Viljasen mielestä S-ryhmän vastuullisuusohje, joka sallii saparoiden typistämisen, kunhan sikatila on aikeissa luopua typistämisestä, kuulostaa veivaukselta ja väistelyltä.
”Possun häntien typistäminen on kiellettyä koko EU:ssa, mutta kieltoa ei noudateta kuin Suomessa ja ehkä Ruotsissa.”
Viljanen on huomannut, että tietyissä asioissa kauppaketjut ovat ehdottomia ja joissain asioissa ne voivat näköjään joustaa. Vaatimukset tuotannolle ovat yleisesti ottaen tarkkoja, mutta viljelijöitä ja maatiloja ei mainita eli sitä puolta, mitä kauppa itse sitoutuu tekemään alkutuotannon hyväksi.
- Osaston luetuimmat
