Maailman kalleinta maustetta on monen suomalaisenkin maustehyllyssä – hurjan kilohinnan vuoksi sitä myydään 0,5 gramman pakkauksissa

Jos on koskaan sattunut näkemään keltaisia, S-kirjaimen muotoisia vehnäpullia, se on todennäköisesti tapahtunut joulukuun alkupuoliskolla. Kyseiset luciapullat kuuluvat olennaisena osana ruotsalaiseen ja suomenruotsalaiseen Lucian päivän perinteeseen.

Lucian päivää vietetään 13. joulukuuta Pyhän Lucian muistoksi. Lucia eli 200–300-lukujen taitteessa Sisiliassa, nykyisen Italian alueella. Pyhimyslegendojen mukaan hän oli uskonsa vuoksi kuollut marttyyri, jolle tehtiin julmaa väkivaltaa esimerkiksi kaivamalla silmät päästä. Katolisessa kirkossa Lucia onkin sokeiden ja silmäsairauksista kärsivien suojeluspyhimys.

Vaikka luciapullia mutustetaan nimenomaan Lucian päivän tienoilla, ei niiden ruotsinkielinen nimi ”lussekatter” itse asiassa viittaa suoraan Luciaan. Nimen alkuperästä on erilaisia teorioita, joista yhden mukaan nimen alkuosa viittaisi paholaiseen, Luciferiin, jonka pullan auringonkeltainen väri karkottaa. Myös nimen loppuosan on katsottu viittaavan paholaiseen, sillä Luciferin on ajateltu kulkevan kissaksi (ruotsiksi katt) naamioituneena.

Luciapullissa mausteena ja väriaineena käytetty sahrami on maailman kallein mauste. Sahramia saadaan pääasiassa Iranissa viljeltävän krookuksen luoteista.

Kukat kerätään ja lajitellaan käsityönä, ja yhteen sahramikiloon tarvitaankin kahden jalkapallokentän pinta-alan verran kukkia. Suomalaisissa kuluttajapakkauksissa sahramia onkin yleensä vain 0,5 grammaa, sillä mausteen kilohinta on yleensä 10 000 euron kieppeillä.

Pohjolan Lucian päivän perinteitä voi pitää hieman erikoisina, sillä nykyisenkaltainen Lucian päivän juhlinta alkoi Ruotsissa vasta reformaation jälkeen. Katolisessa kirkossa Lucian päivä on edelleen osa pyhimyskalenteria, mutta vastaavaa pyhimysperinnettä ei luterilaisuudessa ole.

Varhaisimmat merkinnät valkoiseen leninkiin pukeutuneesta ja kynttilää pitelevästä ruotsalais-Luciasta ovat 1700-luvulta, ja ensimmäisenä Lucian valintaan liittyvänä kilpailuna pidetään Stockholms Dagbladin vuonna 1928 järjestämää äänestystä.

Jonkinlaisena sattumana voi pitää sitä, että Suomessa Lucian päivää juhlitaan erityisesti suomenruotsalaisten keskuudessa. Periaatteessa olisi voinut käydä niinkin, että ruotsalaisten Lucia-juhlinta olisi kopioitu koko kansan juhlaksi Suomeen. Lucian päivästä, samoin kuin ruotsalaisuuden päivästä 6. marraskuuta, on kuitenkin muodostunut erityisesti suomenruotsalaisten juhlapäivä.

Suomen ensimmäisenä Luciana voidaan pitää vuonna 1931 valittua Elisabeth Aminoffia. Hän muun muassa pääsi kiertämään Helsingin keskustaa samoilla vaunuilla presidentti P. E. Svinhufvudin kanssa.

Nykyään Suomen näkyvin Lucian päivän perinne on Folkhälsanin, Svenska Ylen ja Hufvudstadsbladetin järjestämä Suomen Lucian valinta ja hyväntekeväisyyskeräys. Luciaksi valittu henkilö vierailee esimerkiksi vanhainkodeissa ja sairaaloissa.

Lähteet: Nordiska museet: Årets dagar – Lucia, HBL (20.10.2020), Svenska Yle (12.12.2013), Institutet för de inhemska språken: Lussekatt, Santa Maria: Joulumausteemme sahrami