Ruokavientiin pitää satsata

Maitotuotteiden viennillä Suomesta maailmalle on yli satavuotiset perinteet. Viime aikoina suomalaiset lihatalot ovat puolestaan tehneet useita avauksia lihatuotteiden viennissä Aasian markkinoille.

Kokonaisuudessaan Suomi on kuitenkin elintarvikeviennin saralla kokoaan selvästi pienempi, EU:n häntäpään tekijä: ruokavientimme arvo on pysynyt vuosia vajaassa kahdessa miljardissa eurossa. Vertailun vuoksi esimerkiksi Irlanti vie vuodessa elintarvikkeita maailmalle yli 13 miljardilla (MT 20.1.).

Maito on ollut vuosikymmeniä suomalaisen maatalouden tukijalka, ja sille on vahvat maantieteelliset ja ilmastolliset perusteet. Valtaosa Suomesta sopii ilmastollisesti parhaiten nurmituotantoon, eikä ihmisen elimistö kykene käyttämään nurmikasvustoa ravinnokseen ilman, että märehtijä sen ensin jalostaa.

Siitä huolimatta keskiviikkona julkistettu kasvisruokavetoomus kannattaa ottaa tosissaan. Noin 30 elintarvikeyritystä ja muuta ruoka-alan toimijaan haluaa seuraavan hallituksen perustavan rahaston, joka ryhtyy edistämään kasvisruoan kehitystä, tuotantoa ja vientiä.

Kasvavilla markkinoilla on tärkeää Suomenkin olla mukana: ympäristöjärjestö WWF:n arvion mukaan mukaan kasviproteiinit voivat kattaa vuoteen 2035 mennessä yli viidenneksen maailman proteiinimarkkinoista, jos alan kasvua edistetään. (MT 3.2.)

Kasvisruokavientiä edistävä investointipaketti on otettu käyttöön jo muun muassa Tanskassa, Ranskassa ja Kanadassa. Samaan aikaan Suomessa ruokavientiä edistävän, Business Finlandin alaisuudessa toimivan Food from Finlandin toiminta ajetaan alas tämän vuoden lopussa, eikä jatkoa ole tiedossa.

Vaikka suuressa osassa Suomea nurmituotantoa onkin mahdotonta korvata esimerkiksi pidemmän kasvukauden vaativilla palkokasveilla, Etelä- ja Länsi-Suomen suotuisilla alueilla yksipuolista viljanviljelykiertoa on varaa monipuolistaa.

Kasvisruokamarkkinoiden ja -viennin kasvu antaa hyvin toteutettuna tälle hyvän pohjan – kunhan elintarviketeollisuus on valmis kotimaista raaka-ainetta myös käyttämään. Valitettavan usein kotimaisenakin markkinoitavat kasviproteiinivalmisteet perustuvat kuitenkin ulkomaiseen raaka-aineeseen.

Tärkeää olisi myös viedä suomalainen kaura maailmalle jalosteina eikä jalostettavaksi. Raha arvokasvista kannattaa kotiuttaa kokonaisuudessaan.