Elintarvikeviennin lisääminen olisi kestävä ratkaisu maatalouden ahdinkoon, mutta lupaava kasvu uhkaa taas tyssätä
Ammattilaiset vakuuttavat, että vienti voidaan moninkertaistaa, mutta se ei onnistu ilman pysyvää vahvaa tukiorganisaatiota.TilaajalleBerliini
Berliinissä asuva suomalainen markkinoinnin monitoimimies Oskari Lampisjärvi (oik.) esitteli Kyrön tislaamon tuotteita Grüne Woche -ruokamessuilla Berliinissä ja kertoi kuulumiset Business Finlandin Esa Wrangille ja maatalousministeri Antti Kurviselle. Saksa on yksi Kyrön tärkeimmistä vientimarkkinoista. Kuva: Tapio NurminenSuomen elintarvikeviennin kehitys näyttää pitkästä aikaa hyvältä. Kahden miljardin euron raja meni viime vuonna rikki. Kasvua kertyi 20 prosenttia.
Business Finlandin ruokavientiohjelman eli Food from Finlandin vetäjä Esa Wrang on siitä huolimatta realisti.
”Me olemme elintarvikeviennissä edelleen kehitysmaa. Ei sitä pidä kieltää”, hän sanoo maailman suurimmilla ruokamessuilla Berliinissä.
Tuoreissa luvuissa on kuitenkin pari rohkaisevaa yksityiskohtaa. Ensinnäkin vienti on saatu nostettua yhdeksässä vuodessa yli kahteen miljardiin, vaikka noin 400 miljoonan euron vienti Venäjälle on menetetty.
”Lisäksi viime vuoden kasvusta merkittävä osa tuli siitä, että jalostusastetta saatiin nostettua”, Wrang painottaa.
Sekä Esa Wrang että MTK:n vientijohtaja Thimjos Ninios muistuttavat, että elintarvikeviennin lisääminen on käytännössä ainoa kestävä keino helpottaa maataloustuottajien ahdinkoa.
”Kotimaan markkina ei ole kasvanut 15 vuoteen ja ja toisaalta sekä maataloustuotteiden että elintarvikkeiden tuonti on moninkertaistunut. Vienti on ainoa kasvureitti”, Wrang tähdentää.
Viimeinkin hyvään vauhtiin lähteneen elintarvikeviennin kasvun pelätään kuitenkin tyrehtyvän, koska Food from Finland -ohjelma päättyy tämän vuoden lopussa eikä jatkoa ole luvassa.
Elintarvikevienti on saatu nostettua yhdeksässä vuodessa yli kahteen miljardiin, vaikka noin 400 miljoonan euron vienti Venäjälle on menetetty.
Järvi-Suomen tuottajien messurynnistystä Berliinissä koordinoinut Keski-Karjalan ELOT-hankkeen projektipäällikkö Päivi Karhunen on yksi niistä monista ruokaviennin pitkän linjan ammattilaisista, jotka pitävät Food from Finlandin päättymistä pöyristyttävänä.
”Meiltä puuttuu strateginen perspektiivi. Esimerkiksi Ruotsilla sellainen on ollut jo kauan. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat huolissaan siitä, kuka heitä tukee jatkossa”, Karhunen heittää palloa poliitikoille.
Ruotsin menestyksellistä Try Swedish -ohjelmaa on pyöritetty jo neljännesvuosisata.
Myös Irlanti olisi Suomelle erinomainen esikuva. Pienen periferisen maan ruokavienti on yli kuusinkertainen Suomeen verrattuna.
”Irlannilla on elintarvikevientiä varten oma pysyvä organisaationsa, jolle on taattu pitkäaikainen rahoitus. Mukana myös yksityistä rahaa. Sillä on varmistettu, että yritykset sitoutuvat ja käyttävät palveluita”, hän jatkaa.
Business Finlandilla on lisäksi heikkous, josta suomalaiset voivat syyttää vain itseään.
Jyrki Kataisen (kok.) johtama hallitus päätti noin kymmenen vuotta sitten EU:n valtiontukisääntöihin vedoten, ettei Business Finland saa tarjota markkinaehtoisia maksullisia palveluita vientiyrityksille. Irlannissa ja Ruotsissa vastaavaa rajoitusta ei ole.
Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvisen (kesk.) mukaan tulevalla vaalikaudella tähän on tultava muutos.
”Siinä on kaksi vaihtoehtoa. Joko Business Finlandin sisälle rakennetaan tällainen yksikkö tai sitten perustetaan erillinen vienninedistämisyhtiö”, Berliinin ruokamessuilla vieraillut Kurvinen sanoo.
Suomalaiset ruokaviennin ammattilaiset ovat yhtä mieltä siitä, että Suomi voi toistaa ”Irlannin ihmeen” eli moninkertaistaa viennin.
”Minä pidän viiden miljardin ruokavientiä täysin realistisena”, Wrang linjaa.
Yksi lupaavimmista Berliinissä esillä olleista hankkeista on Kiteellä käynnistyvä teollinen pakastekuivaus, jolla erityisesti suomalaisten metsämarjojen, mutta myös viljelykasvien, lihan tai jopa kalan ravintoarvot ja ainutlaatuinen maku saadaan säilymään vuosia.
Esimerkiksi suomalaisella kuivatulla ja jauhetulla metsämustikalla olisi kova kysyntä terveystuotteena Aasian markkinoilla.
”Me pelkästään voimme kolminkertaistaa Suomen elintarvikeviennin”, Kiteellä teollisen pakastekuivauksen tänä vuonna aloittavan Nordic Freeze Dry -yhtiön omistaja Hannu Tamminen vakuuttaa.
Projektia osaltaan eteenpäin työntävä MTK:n Pohjois-Karjan toiminnanjohtaja Jari Rouvinen pitää hänkin pakastekuivausta lupaavana teknologiana. Hän muistuttaa kuitenkin, että menestys edellyttää pitkäjänteistä 10–15 vuoden työtä ja mittavia resursseja, joita on kanavoitava sekä EU-ohjelmista että kansallisista vientirahoista.
”Logistiikka- ja laatuketjut, esimerkiksi luomusertifioinnit, pitää saada kuntoon, oli kyse sitten pelloilta tai metsistä tulevista tuotteista. Nyt ponnistetaan Järvi-Suomen yhteistyöllä, mutta lopulta tähän pitää saada mukaan koko Suomi ja koko Pohjola, jotta raaka-ainetta riittää”, Rouvinen luettelee.
- Osaston luetuimmat
