Venäjän kyyninen peli ruokakriisillä aiheuttaa säröjä EU:n pakoterintamaan – kumartaako komissio Moskovaan päin lannoitetiedonannossaan?

EU-alueen maataloustuottajat odottavat komission ensi viikolla julkaistavalta lannoitetiedonannolta paljon.

Brysselin koneistolta toivotaan konkreettisia toimenpiteitä, joilla Ukrainan sodan aiheuttama eurooppalaisen lannoitetuotannon alasajo ja lannoitteiden hintaralli saadaan pysäytettyä.

Tiedonantoa pidetään myös lähtölaukauksena EU:n uudelle lannoitestrategialle, joka on oleellinen osa unionin strategisen autonomian vahvistamista.

Kohonneiden energian hintojen lisäksi nimenomaan kalliit lannoitteet ovat aiheuttaneet kustannus- ja tuottavuukriisin, joka on koitumassa monien tilojen kohtaloksi myös Suomessa.

Komission tiedonannosta julkisuuteen vuotaneet luonnokset eivät kuitenkaan lupaa hyvää. Luonnosta on esitellyt muiden muassa Agra Facts –uutispalvelu.

Brysselin maatalouslobbarien mielestä komissio sotkee vihreään siirtymään ja ”pellolta pöytään” -strategiaan liittyvät poliittiset tavoitteensa akuutin kriisin hallintaan.

Etujärjestöt varoittavat, että näillä eväillä todellinen kriisi iskee ensi syksynä, kun lannoite- ja kaasuvarastot ammottavat tyhjyyttään eikä korvaavia toimituksia venäläiselle kaasulle ole pystytty järjestämään.

Kaasu on sekä energian lähde että tärkeä raaka-aine lannoitetehtaille. Alan eurooppalainen teollisuus on riippuvainen sekä Venäjän kaasusta että Venäjältä ja Valko-Venäjältä tulevista raaka-aineista.

Lannoitetiedonannon tekstiluonnos antaa myös yllättäen ymmärtää, että komission sisällä väännetään kättä siitä, miten Venäjän vastaiset pakotteet ja ruokakriisin torjuminen sovitetaan yhteen.

Komissiolähteet vahvistavat MT:lle, että kabinettien välillä on erilaisia näkemyksiä lannoiteongelman ratkaisemisesta. Financial Times kertoi omiin lähteisiinsä perustuen ensimmäisenä näistä ristiriidoista.

Tekstiä arvostelevat varoittavat, että tiedonannosta tulee pahimmassa tapauksessa myönnytys Kremlille, jonka mielestä lännen pakotteet ovat nostaneet lannoitteiden hintoja ja kärjistäneet globaalia ruokakriisiä. Tähän asti Brysselistä on korostettu, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan on ongelmien juurisyy.

MT:n lähteiden mukaan jotkut tahot komissiossa katsovat, että pakotteita oltaisiin lannoiteongelmien vuoksi joiltain osin jopa väljentämässä.

Jousto voisi koskea ennen ennen muuta Venäjältä tulevaa maakaasua. Venäjä on omilla päätöksillään katkaissut lannoitetuotannolle tärkeän kaasun tuonnin moniin EU-maihin lähes kokonaan. Lisäksi Valko-Venäjältä tuleva kali, toisin kuin muut lannoitteiden raaka-aineet, on EU:n pakotteiden piirissä.

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on useaan kertaan muistuttanut, että EU:n pakotteet eivät koske Venäjän elintarvike- ja lannoitevientiä kolmansiin maihin eikä unionia voida siksi syyttää ruokakriisin kärjistämisestä.

Venäjä taas väittää, että nimenomaan lännen pakotteet ovat vaikeuttaneet venäläisten elintarvikkeiden ja lannoitteiden vientiä ruokakriisin repimiin Pohjois-Afrikan maihin.

Kun Mustanmeren vientikäytävän avaamisesta Ukrainan viljalaivoille kesällä neuvoteltiin, Venäjän yksi motiivi oli vauhdittaa venäläisten elintarvikkeiden ja lannoitteiden vientiä.

Vientikäytäväsopimuksen ansiosta Ukrainasta on viety Mustanmeren kautta viljaa ja elintarvikkeita lähes kymmenen miljoonaa tonnia. Venäjä on koko ajan ollut tyytymätön siihen, miten sen oma elintarvikevienti on kehittynyt.

Viime lauantaina Venäjä ilmoitti irtaantuvansa sopimuksesta. Perusteluna oli Krimille Sevastopolin laivastotukikohtaan tehty lennokki-isku, josta Moskova syytti Ukrainaa.

Keskiviikkona Venäjä perui vetäytymisensä. Maan puolustusministeriön mukaan Ukraina olisi Turkin välittämissä neuvotteluissa antanut kirjallisen sitoumuksen siitä, ettei se hyödynnä vientikäytävää taistelutarkoituksiin.

Viljalaivaliikenne Ukrainan Mustanmeren satamista jatkui heti keskiviikkona ja viljafutuurien hinnat kääntyivät laskuun.

Ukrainan puolustusministeriön edustaja korosti kuitenkin keskiviikkona, että mitään uusia sitoutumuksia ei ole annettu eikä Ukraina ole käyttänyt viljanvientiväylää sotilaallisiin tarkoituksiin.

MT:n virkamieslähteet Brysselissä epäilevät, että Venäjän äkkikäännöksen takana voi olla ”joku laajempi sopimus”, jolla pyritään vauhdittamaan Venäjän elintarvike- ja lannoitevientiä.

Uutistoimistoille puhuneen Turkin ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlun mukaan Venäjän vientiongelmien ratkaiseminen oli yksi osatekijä, kun Venäjän presidentti Vladimir Putinia taivuteltiin takaisin YK:n ja Turkin räätälöimän sopimuksen piiriin.

Sopimus Mustanmeren vientikäytävästä päättyy 19. marraskuuta. Venäjän odotetaan vaativan sopimukseen merkittäviä muutoksen, kun sen jatkamisesta neuvotellaan.