Suomi on ruokaturvaltaan maailman paras maa – tästä se johtuu

Maa- ja metsätaloustieteiden tohtori Kaisa Karttunen käsitteli Ruokatiedon järjestämässä Hyvää Suomesta -seminaarissa Suomen ruokajärjestelmää ja ruokaturvaa. Tapahtuma oli osa Suomalaisen ruoan päivää, jota vietetään 4. syyskuuta.

Karttunen kävi läpi kansainvälistä ruokaturvaindeksiä, jossa Suomi on maailman kärkimaa.

Suomi sai listauksessa parhaana 83,7 pistettä. Kaikki osat eivät ole siis kunnossa, mutta suuressa kuvassa voimme olla ruokaturvastamme ylpeitä.

Karttunen nosti esille eri osa-alueita, joiden vahvuuksia ja heikkouksia hän kävi Suomen osalta läpi. Ensimmäisenä Karttunen listasi ruoan kohtuuhintaisuuteen liittyvät tekijät.

”Ruoan keskihinta on meillä viime vuoteen asti pysynyt aika vakaana. Tosin tähän voi tulla muutoksia ruokainflaation vaikutuksesta”, Karttunen totesi.

”Meillä hyvin pieni osa väestöstä on alle kansainvälisen köyhyysrajan. Ruokaan liittyvissä turvaverkoissa eli sosiaaliturvassa pärjäämme myös. Se on kansainvälisesti katsottuna merkittävä ja arvokas asia.”

Toisena osa-alueena indeksissä listataan ruoan saatavuus. Suomi sai tässä vertailussa heikompia pisteitä siitä, että maataloustutkimukseen ja -kehitykseen ei käytetä voimavaroja parhaalla mahdollisella tavalla. Lisäksi pisteitä vähennettiin maatilojen infraan liittyen. Tämän taustalla on Karttusen mukaan se, että Suomessa ei ole laajalti käytössä kastelulaitteistoa.

”Voimme kysyä, onko tämä meille fiksu tai tärkeä kriteeri”, Karttunen lisäsi.

Hyvää tässä ruoan saatavuudessa Suomessa oli se, ettei täällä ruoan saannille ole poliittisia tai sosiaalisia esteitä. Poliittisessa sitoutumisessa ruokaturvaan saimme taas huonot pisteet siksi, että Suomella ei ole varsinaista ruokaturvapolitiikkaa tai -ohjelmaa ulkopuolisten silmissä.

Laadun ja turvallisuuden osa-alueella Suomi saa monessa asiassa täydet pisteet.

”Meillä on hyvät ravitsemusstandardit ja monipuolinen proteiinien laatu saatavilla. Ruoka on turvallista”, Karttunen totesi.

Ruokavalion monipuolisuudessa Suomi sai risuja siinä, että meillä kulutetaan runsaasti sokeria.

Kestävyyden ja sopeutumisen puolella huonot pisteet Suomelle annettiin ravinteiden päätymisestä vesistöihin. Samalla kiitosta sai poliittinen sitoutuminen sopeutumiseen esimerkiksi ilmastonmuutoksessa ja hyvä katastrofiriskien hallinta.

Karttusen mukaan listauksen perusteella suomalaisten kannattaa olla vahvuuksistaan iloisia ja ylpeitäkin.

”Meidän pitää tietysti korvata myös heikkouksia, mutta kokonaisuudessaan meillä on yksi maailman parhaista ruokaturvatilanteista.”

Muutosten tekemiseksi Karttunen peräänkuuluttaa jokaisen osallistumista.

”Meidän tulisi tunnistaa, että nämä ruokakysymykset ovat osa meidän kansallista kokonaisturvallisuuttamme. Meidän ja politiikan tekijöiden tulisi ottaa se ne vakavasti. Meidän tulisi mennä enemmän suoraputkiajattelusta kiertoajatteluun, jolloin säästäisimme huomattavasti luonnonvaroja”, Karttunen sanoi.

”Meillä Suomessa on paljon osaamista, kerran olemme ykkössijalla. Voisimmekin lähteä viemään osaamista ja kehittämään myös sitä kehittyvien maiden käyttöön.”